ILOA oppimiseen kaikkialla -seminaari Jyväskylässä 13.-14.11.2014

Marraskuussa kävin Mobiluck-hankkeen kutsumana kertomassa iPadien opetuskäytöstä Jyväskylässä järjestetyssä Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaarissa. Seminaarin järjesti JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Jyväskylän ammattiopiston sekä lukiokoulutuksen ja Jyväskylän ylipiston IT-palveluiden sekä tietotekniikan laitoksen kanssa. 

Seminaarissa oli todella kattava tarjoilu erilaisia työpajoja, tietoiskuja ja luentoja. Harmi, että en itse ehtinyt kuunnella kuin yhden luennon tekijänoikeuksista sekä osallistua yhteen työpajaan, jossa esiteltiin, miten Googlen lomaketoimintoa voi hyödyntää sähköisen kokeen alustana. 

Kaikki auditoriossa pidetyt tietoiskut videoitiin. Tallenne meidän lukiomme esityksestä löytyy tämän linkin alta. 

Teknologia hävittää kuntarajat ja välimatkan: verkkoväittelyjä Janakkalan lukion kanssa

Ylitornion yhteiskoulun lukion kakkosluokan opiskelijat olivat yhteydessä ikätovereihinsa Janakkalan lukioon. Keskustelua käytiin Skypen välityksellä kahteen kertaan; ensiksi maanantaina 27.10. ja uudestaan viikkoa myöhemmin 3.11. Pelkästä huvista ja uusien tuttavuussuhteiden luomisesta ei ollut kyse, vaan tarkoitus oli kehittää opiskelijoiden keskustelu- ja argumentointitaitoja. Erilaisista aiheista, kuten ydinvoiman, turkistarhauksen ja eutanasian puolesta ja vastaan, pääsivät opiskelijat valitsemaan mieleisensä aiheen ja väittelyssä puolustettavan kantansa. Kaikille ryhmille oli päätetty vastaava ryhmä Janakkalan lukiosta.

Ensimmäinen tapaaminen Skypen kautta 27.10. ei toiminut odotetusti. Videopuhelu katkeili, eikä kaikkiin saatu kunnollista yhteyttä. - Ongelmien kautta voittoon, sanoivat kuitenkin opiskelijat, kaikkien lopulta saadessa yhteys omaan ryhmäänsä. Esittelyjen jälkeen sai suurin osa ryhmistä valittua aiheen, eikä suurempia väärinymmärryksiä syntynyt.

Ensitapaamisen jälkeen oli viikkoa seuraavana maanantaina itse väittelyjen aika. Puolet ryhmistä väittelivät aiheestansa yksi kerrallaan, loppuluokan seuratessa vierestä. Argumentoitaviksi aiheiksi nostettiin aktiivisen eutanasian salliminen Suomessa, autourheilun lopettaminen ja turkistarhauksen kieltäminen.

Väittelyn aloittaminen tuntemattomien ihmisten kanssa oli vaikeaa, varsinkin jos aihe ei ollut mieleinen tai ei ollut samaa mieltä puolustettavan näkökantansa kanssa, sanoi yksi oppilaista Ylitornion lukiosta. Kieltämättä oli haastavaa yrittää etsiä päteviä argumentteja aiheille, jotka eivät tuntuneet omilta. Kaikki ryhmät saivat kuitenkin johdettua puheenvuoronsa kunnialla alusta loppuun.

Vaikka välimatkaa opiskelijoilla Janakkalasta ja Ylitorniolta oli yli 700km, ei toisten ymmärtämisessä ilmennyt ongelmia. Juttu luisti hienosti ja toivottavasti loistaa yhtä hyvin myös maanantaina 10.11, kun väittelyt pohjoisen ja etelän lukioilla jatkuvat. Silloin estradille argumentoitaviksi aiheiksi pääsevät äänestysiän laskeminen, ydinvoima ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. 

Ronja, Anna ja Janne

YYKL goes Hämeenlinnan kautta Germany

Kävin syyskuussa kertomassa iPadien opetuskäytöstä Hämeenlinnassa. Verkatehtaan upeissa tiloissa pidetyn tapahtuman yleisössä oli lähialueiden oppilaitosten opettajia ja rehtoreita. Esitykseni jälkeen tapasin Turengin yhteiskoulun rehtori Elina Arokankaan ja Turengin yhteiskoulun sekä Janakkalan lukion Turengin toimipisteen äidinkielenopettaja Johanna Lampelan. He kertoivat omien oppilaitostensa panostaneen myös teknologian opetuskäyttöön. Tämä lyhyt tapaaminen johti hienosti alkaneeseen yhteistyöhön, josta voi lukea lisää tästä blogipostauksesta.  

Hämeenlinnan tapahtuman jälkeen sain Applelta kutsun lähteä esittelemään Padien käyttöä lukiossamme Saksaan lokakuun toisella viikolla, syyslomamme aikana. Ensireaktioni pyyntöön oli kohtelias kieltäytyminen, mutta hetken ajatusta makusteltuani ymmärsin, kuinka upea ja ainutlaatuinen tämä mahdollisuus olisi koulullemme ja myös minulle henkilökohtaisesti. Tapahtuma oli kaksipäiväinen Apple Learning Event ja minun lisäkseni mukana oli useita kouluttajia ja iPadeja työssään käyttäviä henkilöitä. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Frankfurtissa ja toinen Berliinissä.

Iso-Britanniasta tapahtumaan osallistui Lever House Primary Schoolin apulaisrehtori ja opettaja Libby Pickervance. Hän kertoi esityksessään kokemuksia tablet-laitteiden opetuskäytöstä alakoululaisten kanssa, ja mitä oli tapahtunut, kun hän oli saanut luokkaansa kasan tabletteja ilman minkäänlaista laitekoulutusta tai ennakkovalmisteluja. Libby kertoi käyttäneensä iPadeja oppilaidensa kanssa alussa lähinnä erilaisien pelien pelaamiseen, aikaa oli kulunut erilaisten sovellusten opiskeluun ja testaamiseen.  Nyt, kun he ovat oppineet käyttämään tablet-laitetta sujuvasti, painopiste on siirtynyt siihen, millaisia taitoja hän haluaa opiskelijoidensa harjoittavan, ja miten jokin sovellus voi siinä auttaa. Libbyn opiskelijat esimerkiksi kirjoittavat luokan yhteistä blogia, jonne he julkaisevat pieniä tarinoita ja videoita.

Saksaa tapahtumassa edusti Applen Mihai Cikala. Hän kertoi, kuinka hankalaa Saksassa on saada koulut muuttamaan työskentelytapojaan, sillä rehtoreiden tai opettajien mahdollisuudet vaikuttaa käytettäviin opetusvälineisiin, ovat Suomeen verrattuna todella pienet.  Suomen menestys Pisa-testeissä tuntui olevan jokaisen yleisössä istuvan opettajan ja rehtorin tiedossa ja siksi heitä kiinnosti kovasti kuulla, miten ja miksi olemme halunneet alkaa kehittää maineeltaan laadukasta opetusta teknologian avulla.

Tapahtumien aikana järjestettiin myös koulutusta. Opettajina toimivat APD-kouluttajat (Apple Professional Development) Brad Pfau ja Thomas Rittmann Sveitsistä. He opettivat yleisölle mm. iMovien, Explain Everythingin, Tellagamin, Book Creatorin, iBooksin ja iTunesU:n käyttöä. Työpajoissa tehtiin esimerkiksi kirjanen tai esittelyvideo Frankfurtin tai Berlinin nähtävyyksistä.

Oma esitykseni oli käytännössä aivan sama, kuin minkä pidän täällä Suomessa eri tapahtumissa. Eniten jännitti, miten osaisin kertoa tarinamme englanniksi. Olikin kieltämättä todella ärsyttävää joutua lukemaan muistiinpanoja ja tukisanoja laitteelta, kun on suomeksi tai ruotsiksikin esitelmää pitäessä tottunut puhumaan ulkomuistista. Eläytyminen ja innostaminen jäivät kieltämättä tällä kertaa entistä vähäisemmäksi…

Opiskelun muuttuminen iPadin ansiosta/Marja Holster

Ensimmäisen lukiovuoden startattua odotukset nousivat iPadin suhteen. Ipad on todella muuttanut lukiolaisten opiskelun. Tablet-laitteen avulla saadaan tehtyä kaikki kouluasiat kuten esseet, kirjoitelmat ja kirjaesitelmät. Repussa ei ole enää yliraskaita lasteja koulukirjoja, vihkoja tai papereita, vaan repusta löytyy iPad ja sen lisäksi vain pari kirjaa.

Opiskelun ohella on joutunut ottamaan haltuun erilaisia apuohjelmia iPadiin liittyen. Lukiossamme on ollut ensimmäisellä jaksolla joka maanantai iPad-opetustunti, jolloin rehtorimme Sari Lantto on opettanut eri apuohjelmia. Myös muutama muu opettaja on opettanut meille eri sovelluksia, esimerkiksi Showbie-ohjelman ja iMovie-ohjelman käytön. Käytämme suuren osan päivistä käyttämällä Pages-kirjoitusohjelmaa, jolla tehdään kaikki esseet, kirjoitelmat ja muistiinpanot. Toinen tärkeimmistä sovelluksista on Showbie-ohjelma, jota käytetään päivittäin tunti- ja kotitehtävien palauttamiseen. Odotan innolla, että pääsemme hyödyntämään kaikkia niitä apuohjelmia, joita olemme opetelleet käyttämään iPad-tunneilla.

Ipadia on helppo hyödyntää joka aineessa. Käytämme miltei joka äidinkielen tunnilla iPadia kirjoittamiseen ja käytämme myös historian tunneilla iPadia tehtävien tekoon, sillä meillä ei ole tehtäväkirjoja. Tunneilla etsimme ja katsomme internetistä tietoa askarruttaviin kysymyksiin. Kuvaamataidon tunneilla katsomme Googlesta taideteoksia vaikkapa ekspressiivisistä omakuvista.

Ipadit on hankittu lukiolle sen takia, että ne ovat oppimisvälineinä meille ja että osaisimme hyödyntää niitä oikein. Jotkut lukiolaisista pelailevat iPadilla tunnilla ja opettajat joutuvat puuttumaan siihen, jolloin opiskeleminen menee pipariksi muilla lukiolaisilla. Ipadia pyritään hyödyntämään monin erin tavoin lukiossa, esimerkiksi kirjoittaminen on helpompaa ja viihdyttävämpää. Olen myös huomannut, että oppitunnit ovat paljon rennompia, kun ei tarvitse aina käsin kirjoittaa paperille niin, että kädet ovat seuraavana päivänä todella kipeät. Kun saamme käsiimme lukion päästötodistuksen, meillä on hallussamme hyvät tieto- ja viestintätaidot.

Peruskoulusta päästyäni kesälomalle tiesin, että oppimistyylin muuttaminen on edessä. Osasin jotenkin varautua siihen, mutta kun oppimistyylin muuttuminen tuli eteen, menin hieman paniikkiin. Oli todella vaikeaa hallita mitään, eikä myöskään uskaltanut tehdä mitään, koska pelkäsin, että epäonnistuisin välittömästi. En ole vieläkään oikein saanut kiinni oikeaa rytmiä opiskeluun. Luulen, että siihen menee aikaa. Muistiinpanojen kanssa on ollut hieman ongelmia: teenkö iPadiin muistiinpanot vai vihkoon? Pelkään joskus muistiinpanojeni katoavan iPadista, jolloin teen muistiinpanot vihkoon. Kokeisiin lukeminen on ollut aika jännittävää. Varsinkin äidinkielen kokeeseen oli aika jännittävää lukea iPadin kautta. Kuljetin melkein kaikkialla iPadia, joten aina kun tuli pitkästyttävä hetki, kaivoin laukustani tabletin ja aloin lukemaan äidinkielen kokeeseen.

Toivon tulevaisuudessakin, että iPadin kanssa opiskelu pysyy lukiossa, koska se on opiskelijoillekin mukavampaa ja rennompaa. Luulen, että opiskelu on hieman itsenäisempää lukiossa kuin peruskoulussa, koska olemme itse vastuussa siitä, miten lukio menee. Minun mielestäni on mukavaa opiskella lukiossa ja varsinkin sen viihtyisissä tiloissa.

Marja Holster

iPad minun opiskelussani/Jonne Lassheikki

iPad on käsiin mahtuva tietokone. Se on myös multimedialaite. Sillä voi tehdä aivan samoja asioita, mitä voi tehdä tietokoneellakin, elokuvien katselusta isojen tekstien kirjoittamista vaativiin tehtäviin. Miten tällainen monitoimikone voidaan tuoda koululuokkaan oppitunneille? Ylitornion yhteiskoulun lukio on ottanut tämän riskin.

Olen tullut Ylitornion yhteiskoulun lukioon (YYKL.) opiskelemaan tänä syksynä, eli käyn lukion ensimmäistä lukuvuotta. Jo heti ensimmäisenä koulupäivänä me saimme uunituoreet iPad-tietokoneet lainaksi koulusta. Sitä edeltävä ilta kotona meni uuden laitteen tutustumisessa ja sovelluksia lataillessa. Koulu antoi rahapoletin, jolla sai tarvittavat sovellukset ostettua.

Kun oli kulunut muutama kouluviikko, huomasin, että meillähän ei ole oikeastaan ollenkaan vihkoja ja meille ei anneta monisteita miltei ollenkaan, vaan kaikki tarvittava materiaali annetaan iPad- laitteeseen internetin välityksellä. Ei ollut isoa pinoa monisteita kotona lojumassa lattialla, kaapissa tai laatikoissa. Peruskoulussa tuntui, että monisteita pursuaa ikkunoista ja ovien raoista. Huoneeni on nyt paljon siistimpi, kun hyllyssä on vain muutama kirja ja iPad-laite pöydällä.

Oppitunneilla iPad:iä käytetään eri oppiaineissa erilaisella tavalla. Esimerkiksi äidinkielessä meille ei ole annettu ollenkaan oppikirjaa tai vihkoa, historiassa haemme internetistä tietoa ja läksyt, tehtävät tehdään iPad-tietokoneella.

Tehtävät tehdään miltei joka aineessa iPadilla kirjoitusohjelmalla Pages. Se vastaa Windows office wordiä. Pagesilla on erittäin helppo kirjoittaa. Se on selkeä, nopeasti opeteltava ja monitoiminen. Tehtävät annetaan ja palautetaan Showbiellä. Kun tehtävä on tehty ja sen voi palauttaa takaisin, niin vain muutamalla näpäytyksellä se on lähetetty opettajalle. Nyt opettaja näkee, että olen tehnyt sen ja voi aloittaa tarkistamisen. Kun tehtävät on palautettu Showbiehin, opettaja näkee, kuinka moni ja ketkä ovat tehtävän palauttaneet. Tämä varmasti helpottaa opettajaa arvioimaan läksyt kurssin lopulla.

Olen kiinnostunut kaikesta uudesta teknologiasta. Nyt kun läksyt tehdään iPad-tietokoneella eikä tylsästi vain kynällä ja paperilla, iPad on motivoinut minua tekemään läksyjä. Yläkoulussa tein läksyt yleensä joko aamulla linja-autossa tai koulussa ennen tuntien alkua. Nyt teen tehtävät jo kotona illalla tai aamulla.

iPad on itselläni myös muussa käytössä kuin koulutehtävissä. Välitunneilla voi pelata pelejä ja katsoa internetistä jotain mielenkiintoista tietoa. Kotona katselen iPadilla elokuvia, sarjoja ja videoita internetistä. Pelaan pelejä ja otan kuvia, joita voin sitten muokata lataamallani sovelluksella. Kuuntelen musiikkia ja surffailen ihan muuten vain netissä.

iPad-tietokone on ollut jo muutaman vuoden käytössä Ylitornion yhteiskoulun lukiossa. Opettajat osaavat hyvin käyttää sitä opetuksessa. Opetus nyt on omasta mielestäni paljon mielenkiintoisempaa kuin peruskoulussa, missä oli vain liitutaulu ja piirtoheitin. Oppilaat voivat osallistua opetukseen peilaamalla oman laitteen ruudun luokan valkokankaalle. Tämä on todella iso ja hyvä askel opetuksessa eteenpäin. Toivottavasti muutkin koulut olisivat kiinnostuneita uudesta opetusvälineestä ja opetustavasta.

Jonne Lassheikki

Uusi vuosi, uusi hanke, uudet opiskelijat

Tänä syksynä aloitimme jälleen 25 uuden nuoren kanssa iPadien käytön harjoittelemisen opiskelun työvälineenä. Viime vuosista poiketen, emme järjestäneetkään iPadin ja eri sovellusten käytöstä lukuvuoden alussa yhtä pajapäivää, vaan jaoimme pajojen sisällön ensimmäiselle jaksolle kerran viikossa pidettäviksi oppitunneiksi. Ensimmäisenä koulupäivänä jaoimme vain laitteet, loimme yhdessä jokaiselle henkilökohtaiset AppleID:t ja aloittelimme sovellusten lataamista. 

Iltapäivän aikana muistimme jälleen, miksi AppleID:n luominen samanaikaisesti isolle porukalle ei ole hyvä asia.  Muutaman opiskelijan tunnus ei nimittäin alkanut millään toimia, eivätkä he tämän vuoksi saaneet heti lunastettua koulun hankkimaa sovellusten latauskorttia. Pitää taas ensi syksynä muistaa, miksi tämä prosessi todellakin kannattaa tehdä etukäteen kotona.

Pajapäivän sisältöjen jakaminen ensimmäiselle jaksolle oli erittäin hyvä asia. Näin pystyimme etenemään rauhassa, sovellus ja työskentelytapa kerrallaan. Opiskelimme ensimmäisen jakson aikana tavallisimpien sovellusten käytön yhdessä ja jätimme ainekohtaiset sovellukset eri kursseilla myöhemmin harjoiteltaviksi. Seitsemän viikon aikana ehdimme harjoitella Pagesin, Notabilityn, Keynoten, Explain Everythingin, Mindmapperin, Book Creatorin, iMovien, Padletin, Socrativen ja QR-koodin käyttöä. Opiskelimme myös vähän Dropboxia ja varmistimme, että jokainen teki itselleen tunnukset Showbiehen. iTunesU-kurssiympäristö tulisi tutuksi eri oppiaineissa, joten sitä ei ollut tarpeen opetella erikseen. 

Ykkösten kokemuksista iPadien käytöstä ensimmäisen jakson aikana voi lukea seuraavista postauksista. Hienoa on, että olemme saaneet lukiolle viisi uutta iPad-tutoria kahden abi-tutorin lopetellessa lyhyehköä, mutta menestyksekästä uraansa. 

Majakkakoulu tiennäyttäjänä/Mirjami Hyttinen

Torstaina 28.8. opettajien iPad opetuksessa -koulutuspäivä toi Ylitornion lukiolle yhdeksisenkymmentä opettajaa eri puolilta Lappia. Lukion rehtori Sari Lantto aloitti koulutuksen antamalla yleiskuvan siitä, miten iPadeja hyödynnetään lukion opetuksessa eri tavoin: kurssimateriaalia löytyy iTunesU:sta ja tehtävät palautetaan sähköisesti Showbie-ympäristöön, jonne opettaja korjaa ne sähköisesti. Palaute voi olla paitsi kirjallinen, myös opettajan nauhoittama suullinen palaute oppilaalle. Tabletista tulee ennen kaikkea oppilaan oma työväline.

Ylitornion yhteiskoulun lukio on yksi Suomen kahdeksasta Apple Lighthouse -koulusta ja ainoa Pohjois-Suomesta. Majakkakoulu-tunnuksen voi saada iPadien monipuolisesta hyödyntämisestä opetuksessa.

It-pedagogi Hanna Björkell ITronic Oy:stä kertoi, mitä vahvuuksia tablettiopiskelussa on. Tärkeintä on oppijan oma aktiivisuus ja tekemällä oppiminen, ei ohjelmien paljous. Koulutuspäivä koostuikin paljolti tekemällä oppimisesta. Kaikissa tabletin ohjelmissa toimii samantyyppiminen logiikka, joka on enemmän tunnuksia kuin vaikeita sanoja ja käsitteitä. Tämä auttaa etenkin oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita. ITronic OY:stä Vaasasta mukana päivässä olivat Hanna Björkell ja Robban Granholm.

Apple-kouluttaja Timo Kainulainen Lappeenrannasta opasti esitysohjelma Keynoten ja elokuvanteko-ohjelma IMovien käyttöön. Iltapäivällä esittelyssä ja kokeilussa oli lisää ohjelmia, muun muassa Explain everything ja Book Creator. Tablettityöskentelyn etuja on esittämistapojen monipuolisuus ja motivoivuus. Monet nuoret ovat tottuneet käyttämään tablettia viihdekäyttöön; koulun haasteena on opettaa nuori käyttämään sitä oppimisen palveluksessa. Tietojen opettelusta on tärkeä pyrkiä kohti tiedon ja ymmärtämyksen rakentamista, oppimisen prosessia. 

Lukion seitsemän iPad-tutoria olivat koko päivän mukana koulutuksessa auttamassa ja neuvomassa opettajia ongelmakohdissa. "I am your personal trainer", olen henkilökohtainen valmentajasi, luki tutorien paitojen selässä.

Opettajilla oli myös mahdollisuus käydä seuraamassa käytännössä, miten iPadeja hyödynnetään Ylitornion lukion opetuksessa matematiikassa, kielissä, reaaliaineissa ja äidinkielessä.

Äidinkielen työpajassa ykköset havainnollistivat vieraille, miten opetuksessa käytetään oppikirjan tapaan ITunesU- kurssiympäristöä, miten tehtävät palautetaan Showbiehen ja miten kirjoitetaan Pages-ohjelmalla. Opettaja antaa töistä sähköisen palautteen. Sähköisiä kirjoja löytyy IBooksista, jossa oppilailla on parhaillaan luettavana Juhani Ahon romaani Juha. IPad-tutor Jonne Lassheikki näytti kaikille, miten sama kirja löytyy koneelta myös ääneen luettuna. Tämä auttaa hitaampia lukijoita selviämään luku-urakastaan.

Työpajassa esiteltiin myös yhden ryhmän Mind mapperilla työstämä miellekartta. Ryhmillä on tulossa Skypen kautta tapahtuva keskusteluyhteys Pellon lukion ykkösten kanssa. Tietotekniikka tarjoaa välineitä ylittää ajan ja paikan rajoja. Tämäntyyppisiä vuorovaikutustaitoja nuoret tarvitsevat sekä tulevissa opinnoissaan että työelämässä.

Tabletin hyviä puolia on esittämistapojen monipuolisuus: samassa paketissa on kamera, videokamera, nauhuri ja kirjoituskone. Tiedonhaku sujuu nopeasti ja vaivattomasti.

- Koulutuspäivä sujui hyvin ja verkko toimi moitteettomasti. Erityisesti kiitettiin oppilastutoreita hienosta panoksesta päivässä, totesi rehtori Sari Lantto. - Täytyy sanoa, että olen iloinen ja ylpeä koulustamme ja sen hyvästä työstä.

Vihdoin blogin kimppuun!

VOTE-hanke oli meidän lukiollemme varsinainen onnenpotku. Koskaan aikaisemminen en ole saanut olla osallisena hankkeessa, joka olisi muuttanut koulun toimintaympäristöä yhtä kokonaisvaltaisesti ja pysyvästi. Projekteilla on ollut ikävä kyllä tapana syntyä, elää vahvasti, isolla liekillä roihuten ja hiipua hiljaa pois ensi-innostuksen laannuttua. VOTE jäi elämään lukiomme arkeen tavalla, jota emme enää hankkeeksi tunnista. Me vain yksinkertaisesti toimimme tänään eri tavalla, kuin pari vuotta sitten. Paluuta entiseen ei ole. VOTE2-hankkeen tarkoitus on jatkaa tällä tiellä, mutta avata toimintaamme hieman enemmän ulospäin siten, että hankkeen tulokset ja tuotokset olisivat toistenkin käytettävissä. 

Se, että kirjoittelen tätä ensimmäistä postaustani joulukuussa (!) kertoo, että syksy on ollut intensiivinen. Paljon on tehty, vähän on dokumentoitu. Päässä ovat ainakin minulla rehtorina pyörineet (ehkä liikaakin) lukioverkon rahoitus- ja järjestäjämuutokset. On ollut todella raskasta yrittää tehdä erinomaista työtä koulutuksen kehittämisessä, kun mieltä painaa ajatus siitä, teemmekö tätä turhaan? Olen päätynyt vastaamaan itselleni, että emme tee. Talossa olevat nuoret ansaitsevat vain parasta, tulevaisuutta ei saa surra tämän hetken kustannuksella.

p.s. Vaikka kirjoittelen nämä jutut joulukuussa, muutan julkaisupäivämäärät oikeille kuukausille. Näin blogi on helpompi hahmottaa. Ennen joulua julkaisupäivämäärätkin pitäisivät olla ajan tasalla.

Tästä alkaa VOTE 2

Opetushallitus on myöntänyt Ylitornion Yhteiskoulun Kannatusosakeyhtiölle valtionavustuksen VOTE 2 -hankkeeseen.

VOTE2-hankkeen tavoitteiksi olemme kirjanneet:

• jatkaa VOTE-hankkeessa kehitettyjen tvt:n opetus- ja opiskelukäyttöä edistävien käytäntöjen toimintamallien ja palveluiden levittämistä laajemmalle käyttäjäkunnalle
• hioa kehitettyjä käytäntöjä ja toimintamalleja edelleen ja tukea niiden käyttöönottoa opetuksessa ja oppimisessa
• koota kehitetyt käytännöt, toimintamallit ja palvelut yhteen ja tuotteistaa siten, että niitä voitaisiin hyödyntää oman kohderyhmämme lisäksi valtakunnallisestikin

Hankkeen konkreettisiksi tuloksiksi olemme kirjanneet:

• iTunesU-kurssiympäristössä julkaistavat kurssit
• sähköinen, avoin tehtävänanto-opas eri oppiaineissa
• sähköisiä mallikokeita eri oppiaineisiin
• sähköisiä itsearviointitehtäviä
• sähköinen, avoin julkaisualusta opiskelijatöille.

Matkasaarnaajana maailmalla

Maaliskuisen Seinäjoen koulutuksen jälkeen on tapahtunut paljon: yo-kokeet olivat ja menivät, ylihuomiseksi odotellaan jo tuloksia. Tornionjoki on päässyt jääpeitteestään, västäräkki keikkuu pihalla kertoen, että kesä on tulossa, vaikka juuri nyt ulkona puhaltaakin jäätävän kylmä pohjoistuuli. Hankkeesta raportointi on jäänyt vähäiseksi, mutta se kertoo enemmän tapahtumien runsaudesta, kuin niiden pulasta.

Tällä hetkellä voi todeta, että iPadien käytöstä on tullut niin luonnollinen osa arkeamme, että en enää oikein osaa raportoida niistä mitään uutta. Olen todella ylpeä nähdessäni, kuinka hienoja ja monipuolisia oppilastöitä eri aineissa on tämänkin kevään aikana tehty. Sydäntä lämmittää esimerkiksi äidinkielessä tyylikausista tehty kirjanen, jossa opiskelijat yhdistelivät upeasti kuvaa, ääntä ja tekstiä. Sellaisia ryhmätöitä pitäisi tehdä ehdottomasti lisää! Sähköiset kokeet tietyissä aineissa näyttävät myös tulleen jäädäkseen. Sähköinen oppimisympäristö iTunesU (jossa koulullamme on julkinen profiili) ja sähköinen palautuskansio Showbie ovat yhä useammalla opettajalla käytössä. Olen todella tyytyväinen opettajieni ja opiskelijoidemme tähän astiseen työhön, vaikka koko ajan tulee uusia ideoita ja vielä on paljon kehitettävää. Abit ovat vastanneet hankkeen loppukyselyyn, tuloksista raportoin erikseen seuraavassa postauksessa. Heidän yleinen näkemyksensä iPadien opetus- ja opiskelukäytöstä oli kuitenkin hyvin kannustava ja myönteinen. Muille opiskeijoille ja opettajille suunnatun välikyselyn vastauksia odottelen ensi viikon aikana.

Vaasan ja Seinäjoen koulutuspäivien jälkeen pyyntöjä tulla kertomaan 1:1- mallistamme on tullut lisää ja onpa meidät mainittu maakuntalehden koulumnissakin oppilaitoksena "jossa on pistetty tuulemaan". Hiihtolomalla kävin Tukholmassa opiskelemassa hieman lisää iTunesU-kurssiympäristön käyttöä ja pääsin vaihtamaan siellä muutaman sanan Applen Education Content Relationship Manager Gila Mielken kanssa. Hän vaikutti hyvin kiinnostuneelta tekemästämme työstä. Myös Lapin kieltenopettajilta tuli maaliskuussa pyyntö tulla kertomaan koulutuspäiville tablet-laitteiden opetuskäytöstä lukiossamme. Pidin Mirjami Hyttisen kanssa ”Särmää ja sähköä äikän ja kielten opetukseen”- koulutuksessa Arktikumissa parin tunnin luennon siitä, miten iPadia voi hyödyntää opettajan ja opiskelijan näkökulmasta.

Rovaniemen koulutuspäivän jälkeen olemme järjestäneet Ylitornion kunnan perusopetuksen opettajille VESO-koulutusta iPadien opetuskäytöstä. Huhtikuun aikana pidetyissä koulutuksissa (4x3tuntia) opiskeltiin 1) iPadien peruskäyttöä, 2) Keynotea ja iMovieta sekä MindMapperia, 3) Pages-ohjelmaa, Book Creatoria ja Morfo Boothia sekä 4) Explain everything-ohjelmaa, Socrativea ja Padletia. Tämän lisäksi olen käynyt kertomassa Applen pyynnöstä 1:1-mallistamme Jyväskylän yliopistolla pidetyssä Apple Learning Eventissä, joka järjestettiin yhteistyössä kuopiolaisyritys Ilona IT:n kanssa. Ilona IT:lle teimme keväällä myös REXI-lehdessä julkaistun mainoksen, jossa kerroin miksi meidän lukiomme valitsi 1:1-mallin.

Yhteistyö Vaasan ja Seinäjoen koulutukset meiltä tilanneen vaasalaisen iTronic-yrityksen kanssa on myös jatkunut. Seinäjoen koulutustapahtuman jälkeen iTronic tilasi meiltä vielä yhden koulutuksen, jonka kävin pitämässä Turussa Åbo akademin tiloissa huhtikuun lopussa. Aiheenani oli iPadin käyttö opetuksen, oppimisen ja arvioinnin työkaluna ja 1:1-mallin käyttöönotto rehtorin näkökulmasta. Tässä "iPad i lärande"-tapahtumassa minulla ei ollut opettajaa tai opiskelijoita matkassa, koska koulutus oli ruotsiksi. Etänä minua kyllä oli avustamassa koulusihteeri Päivi, joka toimi opiskelijan tavoin palauttaen "tutkielman" koulutuksen aikana luomaani Showbie-kansioon. Näin paikalla olevat opettajat näkivät konkreettisesti, miten prosessi, jossa opiskelija palauttaa työn opettajalle kommentoitavaksi, etenee. Turun koulutuksen jälkeen pidin samasta aiheesta etäluennon Google Hangoutin kautta Vasa yrkesinstitutin väelle. Kesäkuun alussa esittelyn saa kuulla vielä Kiirunan Hjalmar Lundbohmsskolanin lukiolaisryhmä, joka pysähtyy koulullamme matkallaan Haaparannalle.

iPad i lärande/iPad opetuksen, oppimisen ja arvioinnin työkaluna from sarilantto

Matkasaarnaajan työ on tuottanut jo konkreettista tulostakin. Olemme saaneet Applen Education Business Development Manager Ida Anderssonilta luvan markkinoida kouluamme ns. Lighthouse-oppilaitoksena. Epävirallisesti toki vielä, mutta kuitenkin. Tämä kertoo ainakin minulle siitä, että tekemäämme työtä arvostetaan kansallisella ja kansainväliselläkin tasolla. Vaikka hanke päättyy heinäkuun lopussa, pedagogiikan, arvioinnin ja opiskelumetodien kehittäminen mobiililaitteiden avulla vain jatkuu.

ITronic-koulutus Seinäjoella: Koko ajan oppii lisää ja uutta

Ylitornion lukion iskuryhmä oli jälleen iTronic-koulutuksessa, tällä kertaa Seinäjoella. Kuulijoita oli yli 70 henkeä. Aamupäivän saimme olla oppimassa muun muassa IMovien, Socrativen ja Wikikirjan käytöstä. Iltapäivällä olimme opettamassa ja kertomassa, miten koulussamme käytetään iPadeja opiskelussa. Mukana kouluttamassa olivat Sari Lantto ja Mirjami Hyttinen sekä iPad-tutorit Juho Savikuja ja Lauri Lassheikki. 

Kerro jokin matkaan liittyvä mukava asia tai tilanne:

Juho: Mukavinta matkassa oli arjesta irrottautuminen ja uusien asioiden oppiminen. Opin paljon uutta muun muassa iMoviesta. Itse lähtisin käymään tilaisuuden tullen vaikka kolmannenkin reissun – sen verran hyvin näillä reissuilla viihtyy.

Lauri: Matkan kohokohtahan on aina aamupala ja majoitus sekä itse matka. Reissun päällä opin paljon uutta iMoviesta sekä muista ohjelmista. Tapahtuma oli opintorikas niin matkailun, oppimisen kuin myös opettamisen muodossa.

Sari: Tämän päivän koulutustilaisuus poikkeisi Vaasan esittelytilaisuudesta siten, että saimme aamupäivällä itsekin mahdollisuuden osallistua APD Timo Kainulaisen (Apple Professional Develop Trainer) vetämään koulutukseen. Opin uutta iMovie-ohjelmasta ja myös Socrativen käyttöön sain lisävinkkejä. Oli hienoa nähdä, miten selkeästi henkilö, joka oikeasti osaa asiansa, pystyy lyhessäkin opetustuokiossa kertomaan jostain appsista kaiken oleellisen. Itseoppineena appsien käyttäjänä joudun edelleen kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään, jos alan selittää appsin toimintaa muille. 

Mirjami: Minäkin opin aika monta uutta asiaa tällä matkalla: Erityisesti mieleeni jäi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan ja opettajainkouluttajan Timo Kainulaisen ajatukset siitä, miten iPad mahdollistaa erilaisten oppimistyylien mukaisen opiskelun ja ilmiöpohjaisen oppimisen. Muoto ei säätele oppimista vaan sisältö. Hän opetti myös havainnollisesti, miten voi tehdä wikikirjan ja miten voi etsiä googlesta vapaasti käytettäviä kuvia. Operight ja copyright ovat tärkeitä sivustoja opiskella. Opin myös, että haastattelua tehdessä haastattelijan ja haastateltavan on oltava yhtä kaukana mikistä.

Miltä tuntui olla esittelemässä Ipadin käyttöä opetuksessa?

Juho: IPadin esitteleminen oli kaiken kaikkiaan aivan mukava kokemus. Esityksen alussa jännitti hieman, koska yleisöä oli todella paljon ainakin edelliseen reissuun verrattuna. Loppua kohden esiintyminen alkoi kuitenkin luonnistua paremmin, koska yleisö oli todella rento. Itse esitys meni pienestä alkujännityksestä huolimatta alusta loppuun erittäin mallikkaasti, vaikka törmäsin muutamiin pieniin teknisiin ongelmiin esityksen loppupuolella.

Lauri: Ipadin käytännön esitteyly on itse asiassa todella mukavaa ja siinä oppii paljon lisää itsekin. Opettaminen tai esitteleminen ei ole mikään mailman jännittävin kokemus, mutta siinä tutustuu uusiin ihmisiin, sovelluksiin ja käyttömahdollisuuksiin. Näiden reissujen aikana esittely ja oppiminen on avartanut katseita paljon enemmän siitä mitä aluksi olin mieltä IPadista opiskelussa. Reissun päällä on huomattu, että sovelluksissa olisi vielä parantamisen varaa mutta mikään metodi opetuksessa ei koskaan ole täydellinen.

Sari: Yleisöstä saatu palaute oli jälleen positiivista. Kaipa tällaisten tavallisten opettajien ja tavallisten (vaikkakin erityisen fiksujen) opiskelijoiden kokemukset ja käytännön esimerkit ovat juuri sitä, mitä toiset opettajat kokevat hyödylliseksi. Seuraavaksi tuli kutsu tulla esittelemään toimintaamme Turkuun ja Kuusamoon. Juuri nyt matkustaminen ei juuri houkuttele, mutta katsotaan, miltä ensi viikolla tuntuu.

Mirjami: Saimme myös itse kertoa omasta pedagogiikastamme, ITunesU:n, Showbien, Book Creatorin ja Notabilityn käytöstä. Esitys meni hyvin ja ihmiset olivat kiinnostuneita. Tuntui tosi mukavalta huomata, miten pitkälle olemme päässeet tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa. Olin ylpeä myös tvt-tutoreistamme, jotka kertoivat kokemuksiaan ja mielipiteitään niin vapaasti ja näyttivät eri ohjelmien käyttöä asiantuntevasti. Olin myös iloinen kakkosten tekemästä luovasti tehdystä tyylikausikirjasta, jota Lauri esitteli.

 

Kiitos opiskelijoille tekemästänne työstä! Edustatte mahtavasti kouluamme! Kiitos iTronicille kutsusta! Näillä reissuilla oppii itsekin koko ajan lisää.

Vaasassa kokemuksista kertomassa/Seija Holster

Tässä koulun verkkolehdessä julkaistu juttu Vaasan koulutuspäivästä 20.2.2014:

"Rehtori Sari Lantto, opo Seija Holster sekä tvt-tutorit Lauri Lassheikki ja Juho Savikuja osallistuivat iTronic Education koulutukseen Vaasassa, jossa he esittelivät, miten iPadeja hyödynnetään opiskelussa ja opetuksessa Ylitornion lukiossa. Ohessa tuoreet matkaterveiset Vaasasta.

Starttasimme matkaan keskiviikkona kello 14. Sää oli aurinkoinen ja niin oli mielikin Suomen hyvän hiihtomenestyksen takia. Matkalla iPad oli verratonta matkaseuraa: kuka katsoi urheilua, kuka pelasi, kuka teki töitä. Menomatkalla vatsa päätettiin täyttää Kemissä, koulusihteeri Päivin suosittamassa paikassa. Hyvää oli.

Junamatkat sujuivat hyvin, mutta vaihtoja oli monta. Seinäjoen asemalla olimme kai jo väsyneitä, koska olimme nukkua onnemme ohi ja jäädä junasta... Matkat hyödynnettiin töitä tehden ja seuraavan päivän esityksiin valmistautuen. Hieman jännitti, osaammeko vastata yleisön odotuksiin. Jännitystä lisäsi vielä, kun näimme, että yleisön odotuksia meilattiin illan aikana emmekä saaneet kyseistä viestiä avattua.

Hotellille saavuttiin nukkumaanmenoaikaan. Niinpä suihkuun ja pää tyynyyn. Aamupalan jälkeen suuntana oli Vaasan yliopisto. Ensimmäinen esitys oli ruotsinkielinen - onneksi on Sari, jolla on hallinnassa sekä toinen kotimainen että asiasisältö. Yleisö oli mukavasti mukana ja kysymyksiä esitettiin. Toinen esitys oli jo sitten suomeksi ja esittäjiäkään ei enää jännittänyt.

Mitä sitten esityksessämme kerroimme muuta kuin ketä olemme, mistä tulemme ja miksi olemme päätyneet valitsemaan iPadin? Kerroimme siitä, mitä teemme, miten opetusta ja opiskelua toteutamme. Esittelyssä olivat lähinnä iTunes U, Pages, Showbie, Notability, Explain Everything, Book Creator ja miten opiskelijat ja opettajat niitä työssään käyttävät. Esittelyissä edettiin mahdollisuuksien mukaan harjoituksia tehden ja esimerkkejä näyttäen.

Loppuarviointi päivistä: antoisa, raskaskin. Palaute oli hyvää, opiskelijoiden mukana oloa kiitettiin ja aiheesta. Kuukauden lepo, sitten Seinäjoelle, Lauria ja Juhoa lainaten."

Sähköisiä kokeita, osa 2

Tässä osa 2 sähköisistä kokeista. Näitähän kyselin: 

1) Missä aineessa ja kurssissa olet järjestänyt sähköisen kokeen?
2) Miten koe järjestettiin käytännössä?
3) Miksi päädyit sähköiseen kokeeseen?
4) Mitkä ovat kokeen plussat ja miinukset, tekisitkö jotain toisin?
5) Mikä oli opiskelijoiden palaute koejärjestelyistä ja kokeesta yleensä?
6) Aiotko jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä (miksi, miksi et?)
7) Jos et ole vielä pitänyt yhtään sähköistä koetta tai kokeen osaa, miten tällainen koe/testi/näyttö voitaisiin toteuttaa omassa aineessasi? Mitä hyötyä siitä voisi olla?

Näin vastasi opettajamme Seija Holster (YH, PS, FI, OPO)

"Olen pitänyt sähköisen kokeen 2. jaksossa ykkösille FI1-kurssista (osallistujia 28) ja FI4-kurssista (7 osallistujaa 2. ja 3.vuosikursseilta). PS5-kurssin arvioinnissa suurin osa teki tutkielman, osa tekee kokeen -> arviointi perustuu siten sähköiseen aineistoon (osallistujia 22). 3. jaksossa olen pitänyt sähköisen kokeen PS6-kurssista (13 osallistujaa 2. ja 3.vuosikursseilta) ja YH1.2-kurssista (kakkosryhmä eli 26 osallistujaa). 

Kokeet ovat olleet sekä aineistokokeita, jossa kaikki materiaali/internet on saanut olla käytössä että aineistokokeita, joissa internetiä ei ole saanut käyttää. Joukossa on ollut myös "tavallisia" kokeita. Arvosanajakauma todentaa, että vaikka kaikki maailman tieto olisi käytössä, koe ei ole helppo. Ensimmäisessä kokeessa oli kaksi valvojaa, lopuissa vain yksi.

Aineisto on toistaiseksi annettu paperisena. Opiskelijat toivovat näin olevan jatkossakin, mutta aioin kyllä kokeilla myös sähköistä aineistoa (paperiset lisäksi ilman muuta ja kaiken varalta).

Kokeesta on saanut poistua, kun koe on varmistettu tulleeksi opettajalle. Mitään erityistä ongelmaa ei ole ollut. Yhden kerran jouduin ottamaan kuvat vastauksista, mutta sekin vastaus tuli kyllä sitten viiveellä sähköisenä.

Esim. yhteiskuntaopissa on tärkeää seurata ajankohtaisia asioita ja ymmärtää esim. uutisten sisältö. Joitakin asioita on toki hyvä osata ns. ulkoa, mutta myös yo-kokeissa lähtökohtana on usein aineisto; tosin näin myös psykologiassa. Merkityksensä sähköisiin siirtymisessä on myös sillä, että jatko-opinnoissa tehdään paljon tutkielmia/muita kirjallisia töitä. Jos ne voidaan arvioida, miksei siis meillä ja miksi emme valmistaisi opiskelijoita tällaiseen työskentelyyn. Turha kieltää, etteikö arviointi myös helpotu, kun ei tarvitse yrittää arvata tekstin sisältöä.

Haluan opiskelijoiden myös oppivan, että arviointi ei perustu vain koeviikolla tehtyyn kokeeseen, vaan osa arvioinnista toteutuu myös itse tuotetun materiaalin kautta; sähköistä arviointia on muukin arvosanaan vaikuttava aineiston/materiaalin tuottaminen (halutessaan saa vaikka pitää blogia). Koekin on oppimistilanne ja parhaimmillaan aineistokoe on juuri sitä.

Plussia on ehdottomasti enemmän kuin miinuksia. Ihan yhtäkkiä en keksi yhtään suoranaista miinusta. Kehittämistä on koko ajan, erityisesti arvioinnin monipuolisuudessa. Mielelläni käyttäsin aineistona myös videoita (YouTube, YleAreena), mutta kaikilla pitäisi olla kuulokkeet ja se hieman hirvittää, että jos verkko tökkii...

Tässä muutama opiskelijoiden antama palaute:

A. "Sähköinen aineistokoe oli kokeena hyvin haastava, mutta laitteen käyttö kirjoitusalustana toi kuitenkin pientä helpotusta kokeeseen, sillä tekstin muokkaaminen ja jäsentely onnistuu paljon helpommin kuin kynällä ja paperilla. Myös aineiston voisi antaa mielestäni sähköisenä. En haluaisi palata vanhaan eli perusessesiin, vaikka aineistokoe olikin vanhaa hankalampi..."

B. "Kokeen tekeminen iPadilla on minusta sujuvaa ja näppärää, äskeisen kokeen aikana en oikeastaan tarvinnut nettiä enkä kirjaa mutta tärkeintä minulle oli se että sain purkaa ajatuksen ipadille. Koska ajatukseni katkeilee kun korjailen kirjoitus virheitä ja käsialaa paperilta. Eli iPadista oli minulle suuri hyöty!

Aineisto koe tuntui pelottavalta ennen koetta mutta koe meni hyvin, vaikka ennen koetta uskoin että koe voisi mennä aika huonosti. Toisaalta koe meni hyvin ja ensivaikutelma aineistokokeesta on aika hyvä! Se oli myös rentouttavaa kun kokeeseen kerratessa ei kumminkaan tarvinut päntätä yksityiskohtia, vaan kokonaisuus ja ymmärtäminen oli ykkösijalla. Oli mahtavaa kun kerrankin sain panostaa laajoihin alueisiin ja sain jättää pikkutarkat tiedot rauhaan ja olisin saanut ne netistä tai kirjasta."

C."Sähköinen koe on parempi tapa tehdä koe. Kirjoittaminen on helpompaa ja luontevampaa. Tekstin jäsentely tuntui helpommalta (ainakin näin ennen kokeen arviointia). Aineisto on hyvä olla kirjallisena, koska näin teksti ja aineisto ovat esillä rinnakkain. Aineistokoetta en osaa arvioida suhteessa peruskokeeseen, mutta aineistokoe on käytännöllisempi."

Aion ehdottomasti jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä. Em. opiskeljoiden palautteet olivat myönteisiä; kielteisinkin on varovaisen myönteinen. Kaikki eivät kuitenkaan pidä ko. aineista, mutta se taas ei ole sähköisen kokeen ongelma.

Taisi tulla niin pitkä vastaus, että kiitos lukijalle, jos tänne asti jaksoit ; )"

Teknologiako haitaksi - vastine Haparandabladetin artikkeliin/opiskelija Benjami Alapuranen

Teknologiako haitaksi?

 

Eva Spiikin artikkeli Haaparannanlehdessä 7.1.2014 oli mielenkiintoinen. Tekstissä kerrotaan siitä, miten Haaparannan koululaisille tulee stressiä heidän saamiensa koneiden takia. Pyh, pah, sanon minä. Stressiä, koska nyt minulla on mahdollista eksyä facebookiin, kuunnella musiikkia ja pelata? Viimeisen 10 vuoden ajan musiikin kuuntelu on ollut näppärää puhelimen avulla. Jos itselläni olisi tarve kuunella musiikkia tunneilla, tekisin sen mieluummin puhelimen avulla. Pelaaminenkin on ollut mahdolllista puhelimilla jo reilut 11-15 vuotta. Ja nettiä voi surffata nykypäivänä millä laitteella vain: kelloilla, älylaseilla, puhelimella, mikrolla... millä vain.

 

Minusta stressin saaminen siitä, että on mahdollisuus tehdä jotain muuta kuin olennaista, on naurettavaa. Eikö meidän jokaisen pitäsi pystyä sanomaan tunneilla ei muulle viihteelle, niin kuin sanomme huumeille ja rikollisuudelle arjessa?

 

Entäpä onko stressi huono asia? Stressaaminen muttuu minusta vakavaksi vasta silloin, kun se aiheuttaa uniongelmia ja oikeasti pahaa sekaannusta arkielämään. Mutta entäs sitten, kun olemme aikusia? Työpaineet ja muut huolet tulevat painamaan meitä. Eikö olisi hyvä osata toimia paineen alla ja oppia poistamaan sitä stressiä? Eikö olisi myös hyvä juttu hankkia vähän lujuutta ja selkärankaa ja hoitaa kouluhommat ilman muuta höpötystä?

 

Tekstissä sanotaan myös, että tiedon haku netistä ja siihen oppiminen ei olisi niin hyvä asia, ja viitataan, kuinka oppilasraukat ovat sekaisin internetin tietomeressä. Noh, jos ajatellaan asiaa järjen kanssa. Voitaisiin todeta, että elämme jo 2014 vuotta. Ensinnäkin kirjat/tieto paperilta on siirtymässä kovaa vaihtua internetin interaktiiviseen maailmaan ja samalla paperille painatusta vähenetään.

 

Nykypäivänä netistä löytyy kaikennäköistä tietoa. Oikeata ja väärää tietoa. Kun lopetamme koulun ja siirrymme seuraavaan koulutuspisteeseen tai ammattiin, mitä teemme, kun tarvitsemme tietoa? Aika moni meistä hakee suuren osan tietoa netistä. Silloin on hyvä oppia suodattamaan netin epävarma tieto ja oppia löytämään oikeat jutut netistä.

 

Samalla pitäisi oppia ensin syvälukemaan teksti ja sen jälkeen vasta kirjoittamaan saamansa tieto esim. tenttiin tai johonkin työsähköpostiin. Tämänhetkinen ongelmamme on "copy&paste" -ilmiö, jossa vain kopioimme valmiin tekstipätkän netistä tai jostain muualta. Se on tökeröä, ja sen huomaa todella helposti tekstin vastaanottaja.

 

-Benjami Alapuranen

 

 

 

 

 

Sähköisiä kokeita, osa 1

Kyselin opettajiltamme sähköisistä kokeista seuraavaa:
1) Missä aineessa ja kurssissa olet järjestänyt sähköisen kokeen?
2) Miten koe järjestettiin käytännössä?
3) Miksi päädyit sähköiseen kokeeseen?
4) Mitkä ovat kokeen plussat ja miinukset, tekisitkö jotain toisin?
5) Mikä oli opiskelijoiden palaute koejärjestelyistä ja kokeesta yleensä?
6) Aiotko jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä (miksi, miksi et?)
7) Jos et ole vielä pitänyt yhtään sähköistä koetta tai kokeen osaa, miten tällainen koe/testi/näyttö voitaisiin toteuttaa omassa aineessasi? Mitä hyötyä siitä voisi olla?

Näin vastasi opettajamme Mirjami Hyttinen (ÄI, UE)

"Sähköisiä kokeita olen järjestänyt äi2-kurssilla (28 oppilasta), jossa oppilaat kirjoittivat ja palauttivat novellianalyysin koneella. Alkuosa kokeesta, tekstitaidon koe, tapahtui käsin. Novellianalyyseja oli helpompi lukea kuin käsin kirjoitettuja. Sähköinen korjaaminen on vielä hiukan hitaampaa kuin kynätyöt. Tajusin, että pitää antaa ohjeet kirjoittaa 1,5:n rivivälillä, jotta merkintöjen teko on helpompaa. Luulen, että kaksiosainen, sekä käsin että koneella tehty koe palvelu tarkoitustaan hyvin. Kokeeseen oli selvästi luettu ja tekstitaidonvastauksetkin olivat mallikkaita.

UE3-kurssilla (18 oppilasta) oli sähköinen koe. Etiikan pohdiskeluja varten oli käytettävissä netti ja oppikirja. Päädyin sähköiseen kokeeseen, koska ajattelin netistä olevan hyötyä eettisissä pohdinnoissa. Elämässäkin joudumme etsimään netistä ja kirjoista vastauksia erilaisiin pulmiin, joten siinä mielessä koejärjestely palveli minusta asiaa. Olemme hakeneet mm. eri ammattien eettisiä ohjeita, joten olemme kyllä harjoitelleet kurssilla tiedonhakua.

Yllätyin siitä, miten vähän netti vaikutti pohdiskelujen syvyyteen. Tiedonhakutaitoja pitää opiskella selvästi enemmän, samaten oppikirjan tekstin syvälukemista. Ehkä kokeen tulos kertoi siitä, että osa väestä ei ollut kovasti availlut oppikirjaa.

Kokeen plussat:
- koejärjestely on samantyyppinen kuin jokin käytännön tilanne
- tekstit helpommin luettavia, korjaamisnopeus kasvaa
- ei tarvitse tulostaa mitään
- Showbiehen on erittäin helppo kerätä oppilaiden tehtävät ja koesuoritukset
- tiedonhakutaitoja pitää harjoitella lisää

Miinukset:
- luetaanko oppikirjaa entistä vähemmän? Pitäisikö olla myös muistamista/lukemista mittaavia tehtäviä tai vaihtelevia koejärjestelyjä?
- tiedonhakutaidoissa on puutteita
- ykkösillä oli kohtuullisen paljon lyöntivirheitä: kirjoittamista ja oikeinkirjoituksen korjaamista on tärkeä harjoitella. Abin konekirjoitustaidot näyttivät selvästi paremmilta.

Oppilaitten palautetta en ikävä kyllä kysynyt. Ymmärtääkseni he olivat tyytyväisiä siihen, että koe tehtiin sähköisesti.

Aion jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä. En aio siirtyä rasti ruutuun -vastauksiin vaan haluan harjoituttaa esseekirjoittamisen ja ajattelun taitoja. Koska oppilaat kirjoittavat yo-kokeen käsin, mielestäni on tärkeä harjoittaa myös käsin kirjoittamista.

Opin, että on tärkeä antaa muodolliset ohjeet, ts kirjoituttaa kyllin harvaan, jotta korjaaminen on helpompaa. Showbie on mainio ympäristö myös kokeeen pitämiseen ja korjaamiseen. Netti toimi moitteettomasti."

Teknologia häivyttää kuntarajat/Mirjami Hyttinen

Pellon ja Ylitornion lukiot ovat pitkään tehneet yhteistyötä teknologiaa hyödyntäen. Abien tekstitaidon kurssilaiset kävivät ensin ryhmittäin samanaikaiset keskustelut kiinnostaviksi katsomistaan kolumneista skypessä. Pellolaisilla opiskelijoilla on kannettavat ja ylitorniolaisilla iPadit. Ensimmäisessä keskustelussa kukin ryhmä valitsi julkisesti käytävien keskustelujen aiheet itse valitsemiensa kolumnien joukosta ja pohjusti julkisesti käytävää keskustelua. Pienen ryhmän kanssa on helpompaa aloittaa tutustuminen.

Koko luokan edessä käytiin 8.1. julkiset keskustelut valituista kolumneista. Aiheet käsittelivät suomalaisuutta, kiltteyttä ja nuorison aikuistumista. Lopuksi keskustelijat kirjoittivat uutisen käydyistä keskusteluista. Ohessa katkelmia uutisista.

- Yksi keskustelu käytiin Markku Torkon Lapin Kansan nettisivuilta 21.11.2013 julkaistusta kolumnista "Tällainen olet, suomalainen". Keskustelijoiden mielestä kolumni oli kärkäs ja yksipuolinen tuoden vain huonot asiat. Kolumni oli kuitenkin keskustelijoiden mielestä positiivinen. Keskustelijoiden mielestä Torkon käsitys oli suomalaisista on vanhentunut, sillä nykyään suomalaiset ovat monipuolisesti menestyneitä kansainvälisesti niin urheilun, kulttuurin kun koulutuksen sarallakin, selosti yksi kurssilaisista käytyä keskustelua.

- Vaikka yhteys hieman pätki, keskustelu lähti luontevasti rullaamaan, vaikkeivät oppilaat tunteneetkaan toisia entuudestaan lähes lainkaan. On hienoa, että oppilaitoksilla on varaa käyttää teknologisia laitteita, koska se mahdollistaa tällaisen kahden kunnan välisen yhteistyön mainiosti. Kurssin sisältö kaipaa aina hieman muutettavaa ja erilaisuutta, ja sitä skype-keskustelut tarjoavat mainiosti, toteaa abiturientti Johanna Niskanen.

Teknologian avulla voi hienosti ylittää ajan ja paikan esteitä. Yhteistyö naapurilukion kanssa on sinänsä tärkeää ja avartavaa, sillä siinä opiskelijat tottuvat hyödyntämään teknologian viestintään tarjoamia mahdollisuuksia. Pellolaisilta tuli tänä vuonna ajatus siitä, että keskustelut käytäisiin ensin ryhmittäin, jotta luokan edessä käytävä keskustelu olisi helpompaa ja luontevampaa. Minusta tämä oli mainio ajatus.

Samantyyppisellä konseptilla olemme keskustelleet myös äi2-kurssilaisten kesken novelleista. Ryhmät kävivät novellikeskustelut kukin keskenään, referoivat sitten oman novellianalyysinsa omalle luokalle, ja vielä edessä on palautekeskustelu yhteistyöstä. Useimpien ryhmien keskustelut onnistuivat hyvin.

Työelämässä käytetään yhä enemmän etäkokouksia ja muuta etäviestintää. Oikeastaan olen ollut iloinen välillä tapahtuneesta yhteyden pätkimisestäkin, koska sitä tapahtuu oikeassa elämässäkin. Keskustellessa oppii, miten pitää toimia, jos ei kuule toisen sanomaa: - Anteeksi, nyt pätki, toistaisitko äskeisen?