12.9.13

Vedenkantoa vai lähteeltä ammentamista?/Mirjami Hyttinen

Maanantaina oli uskonnon tunti 14.45 - 16.00. Kirkkohistoriaa - kaikille ei ehkä mieleisintä asiaa. Oli pari esitystä, jossa oppilaat peilasivat tuottamansa Keynote -esitykset päivän aiheista luokalle. Valmiit esitykset kuunneltiin, mutta ei niin innostuneesti. Ilmeistä päätellen monella oli haluton miten-tämän-tunnin-jaksaa-loppuun -olo.

Jostain muistini syövereistä nousi idea: jaoin ryhmän viiteen kristilliseen kirkkokuntaan - katoliset, ortodoksit, luterilaiset, anglikaanit, reformoidut. Kukin ryhmä ryhtyi tekemään itselleen muistiinpanoja tai miellekarttaa oman kirkkokunnan ajattelusta, opista, kannattajamääristä, hallinnosta ja historiasta. -Pitääkö jokaisen tehdä muistiinpanot, joku vielä kysyi. Joo, joudutte myöhemmin uusiin ryhmiin, jossa edustatte yksinänne omaa kirkkokuntaanne ja kerrotte sen ajattelusta, ilmoitin.

Niin alkoi työ. Oli kuin taikasauva olisi heilahtanut luokan yllä. Poissa olivat vetelät asennot ja poissaoleva katse. Kullakin ryhmällä oli työ, asioita selvitettävänä. Lähteenä sai käyttää kirjaa, nettiä ja moodlen aineistoja. Luokka oli äkkiä täynnä määrätietoista työtä, asioiden selvittämistä ja dokumentointia. Kysymyksiä, keskustelua, etsintää. Jokainen teki omat muistiinpanot, jotta myöhemmin pystyisi kunnialla edustamaan omaa kirkkokuntaansa ja selittämään sen ajattelua. Osa käytti miellekarttaohjelmia Mind mapia, Poppletia, osa taas Pagea.

Tajusin taas kerran, mikä ero on sillä, että asiat kannetaan valmiina opiskelijan eteen ja sillä että hän joutuu itse selvittämään asioita. Oppimaan ei voi ketään pakottaa. Oppiminen voi kuitenkin olla hauskaa ja haastavaa. Miten hienoa, että jokaisella on oma työvälineensä iPad käytettävissä. Ei siirtymistä erilliseen atk-tilaan, vaan tvt on luonteva ja välttämätön osa opiskelua.

Koitti seuraava päivä ja uskonnon tunti. Yhteistoiminnallisen opiskelun periaatteiden mukaisesti tehtiin uudet ryhmät, ja jokaiseen sijoitettiin edustaja kustakin kirkkokunnasta. Kävin kuuntelemassa ryhmien keskusteluja. Eri ryhmillä oli hiukan erilaiset keskustelustrategiat. Joissakin ryhmissä kukin edustaja vuorollaan esitteli oman kirkkokuntansa ominaislaadun. Nämä ryhmät saivat pian keskustelunsa käytyä. Jotkin ryhmät oikeasti keskustelivat, kyselivät toisiltaan ja kommentoivat toistensa ajatuksia.

Tunnin lopuksi yksi ryhmä keskusteli vielä luokan edessä ja muut kuuntelivat. Oli kysymyksiä ja kommentteja, eläytymistä omaan rooliin. Jokaisella keskustelijalla oli jopa rooliinsa ja kielialueeseensa sopiva nimi. Luulen, että kirkkokuntien ominaispiirteet ja erot jäivät hyvin mieleen. Kaikki varmasti oppivat myös jotain keskustelun rakentamisesta. Ei lainkaan huono tehtävä! Lähetin mielessäni kiitoksen Arkki-sarjan tekijöille hyvästä opetusvinkistä.

Ei kannettu vesi kaivossa pysy, sanoo sanalasku. Joskus opetus saattaa muuttua lähteeltä ammentamiseksi veden kantamisen sijaan.

9.9.13

Pienikin voi olla hyvää ja kaunista

Kävin viime tiistaina Rovaniemellä Lapin Aluehallintoviraston järjestämässä TVT ja uudet opetussuunnitelmat -tapahtumassa. Alunperin olin ajatellut käydä tutustumassa kahteen workshoppiin: Applen iPad-pajaan ja pajaan, jossa saisi seurata tablettien käyttöä opetuksessa.

Aamulla ennen pajojen alkua pääsin kuitenkin vaihtamaan muutaman sanan Applen Ida Anderssonin kanssa, joka esitteli minut Daryl Hawes -nimiselle iPad-kouluttajalle. Hän sattui olemaan henkilö, jonka olin tavannut tammikuussa BETT-messujen yhteydessä Lontoossa! Kerroin hänelle oman hankkeemme ensiaskelista ja hän pyysi minua kertomaan hankkeestamme muillekin kuulijoille. Pidin esittelyn kahdelle eri ryhmälle ja yritin parhaani mukaan tuoda esiin asioita, jotka ovat olleet tärkeitä juuri meidän lukiolle: tarve muuttaa lukio-opetusta siten, että lukiolaisen toimintaympäristö vastaa muun yhteiskunnan toimintaympäristöä, henkilökohtaiset tabletit jokaiselle opiskelijalle, opiskelijoiden ja opettajien kouluttautuminen ja itseopiskelu oman kiinnostuksen ja tarpeen näkökulmasta, laitteiden mahdollisimman tehokas valjastaminen opetus- ja opiskelukäyttöön sekä laitteiden teknisen ja hallinnollisen ylläpidon helppous. Tärkeää on ollut innostua itse ja saada innostus syttymään myös muihin!

Rovaniemen tapahtumasta saamani rohkaisevan palautteen jälkeen olen alkanut ymmärtää, että pienikin voi olla hyvää ja kaunista. Ehkäpä emme itsekään ole ajatelleet, kuinka paljon olemme oikeasti saaneet aikaan rapeassa puolessa vuodessa! Yksin puurtamalla, muilta utelemalla, netissä surffaamalla, yrittämällä ja erehtymällä, ilman tvt-tukea. Itselläni on ollut jatkuvasti sellainen olo, että pitäisi osata paremmin ja tietää enemmän! Niin pitäisikin, mutta nyt huomaan, että ratkaisumme ja työskentelytapamme ovatkin oikeastaan olleet aika ainutlaatuisia! Kannustavat kommentit kertovat, että olemme tehneet hyvää työtä.

Vielä on paljon paljon opeteltavaa. Minulla alkaa ensi jaksossa kaksi ruotsin kurssia, joihin alan lähipäivinä rakentaa iTunesU-kurssiympäristöä. Neljä "valmista" kurssia minulla siellä jo onkin. Bloggausta testaan kakkosten kanssa ja ykkösillä yritän tehostaa suullisen ilmaisun harjoittelua eri sovellusten avulla. Tällä viikolla aloitan vihdoin ja viimein myös yläkoulun ja lukion yhteisten opettajien iPad-koulutusjakson.

Ruotsin yo-kuullut olivat tänään. Ainakin B-ruotsin koe oli monen vuoden tauon jälkeen hyvinkin inhimillinen. Vielä on aivan liian aikaista kuvitella, että opetus ja oppiminen olisivat jotenkin ratkaisevasti parantuneet tablettien myötä. Uskon kuitenkin, että kielioppivideot, tallennettu henkilökohtainen suullinen palaute kirjallisen palautteen rinnalla, mahdollisuus käyttää nettiä reaaliaikaiseen tiedonhankintaan ja opitun testaamiseen jne. voivat auttaa opiskelijaa parantamaan tuloksiaan kielten opiskelussa. Taistelussa "Kirja, opettaja (tarvitaan meitäkin vielä), tabletti ja koko maailma" vastaan "Kirja, opettaja ja suljettu luokkahuone", kotijoukkue johtaa ainakin minun mielessäni 5-0.

3.9.13

Rasismia vastaan elokuvan keinoin/Mirjami Hyttinen

Takana pajapäivä. Voipunut, hyvä ja iloinen mieli. Paljon asioita tuli tänään käytyä läpi, opittua ja opetettua. Vastaisuudessa puoli päivää ipad-pajaa on todellakin tarpeeksi. Koko päivää ei jaksa yhtä tehokkaasti kukaan.

Sähköpostini pursuilee minulle lähettyjä raportteja ipad-päivästä. Lukaisin ne ja iloitsin siitä, että valtaosa kokee oppineensa uutta. Hauskaa on ollut – se ei ole paha juttu, saahan oppiminen olla
välillä hauskaakin. Näistä koostan jutut Verkkolehteen.

Teimme mielestämme hyvän suunnitelman pajapäivällemme: ykkösillä oli kunnianhimoinen liuta ohjelmia käytävänä lävitse, kakkoset opiskelivat tiedonhakua ja elokuvan tekemistä teemanaan rasismi. Ideanamme oli opettaa tekemään asioita eri ohjelmilla. Imovie on erinomainen ja helppo työkalu elokuvan tekemiseen. Tekstiosioihin tarvittiin myös Keynotea.

Kakkosten työpaja alkoi tiedonhakutehtävällä. Sen kysymykset sinänsä ohjasivat havaitsemaan, että Suomessa puhutaan muitakin kieliä kuin suomea ja ruotsia ja että maassamme on monia uskontoja ja kansallisuuksia.

Hyvien, alkuperäisten lähteitten äärelle löytäminen näyttää olevan hankalaa toisille. Tutkimussivustot ovat paljon vaikeammin luettavia kuin Iltalehden lööpit. Vaikka palautteissa joku kirjoitti, ettei tiedonhaun harjoitteleminen ole enää tarpeen, olen siitä vankasti eri mieltä. Helpointa on napata tieto tutusta Wikipediasta tai sanomalehden uutisesta, vaikka Tilastokeskuksen tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta saattaisi löytyä uudempi ja luotettavampi tieto. Aina on myös niitä, jotka löytävät vain yhden lähteen asiasta.

Oppilaat eivät ole järin innokkaita lukemaan pitkiä artikkeleita. Mutta sama tauti vaivaa minuakin: etsin otsikoita ja kuvia, lihavointeja ja ingressejä löytääkseni äkkiä tekstimassasta tärkeimmän. Pdf-tiedostona ollut monisivuinen kilpailuohje oli rasittava. Netissä selaillessa silmä väistämättä tulee laiskaksi lukemaan sitä, mikä on pitkää ja yksitoikkoista. Silmäilevä lukutaito saa jatkuvasti runsaasti harjoitusta, syventyvä lukutaito sen sijaan ohenee.

Mitä tästä oppii?

Elokuvantekotehtävässä oppilaat olivat itse saaneet valita ryhmänsä, kuitenkin siten, että joka ryhmässä oli kumpaakin sukupuolta. Ryhmissä oli neljä tai viisi henkeä. Viiden hengen ryhmä on
useimmiten jo liian suuri, jotta jokaiselle riittää järjellistä tekemistä koko ajaksi.

Filmien kuvaamisessa ja toteutuksessa näkyi yhdessä tekemisen ilo. Yksi ryhmä toteutti peräti kolmen minuutin elokuvan, jota oli työstetty jo viikonloppuna yhdessä (Katso elokuva tästä linkistä) Toinen ryhmä toteutti elokuvansa piirtämällä. Jokaisen ryhmän filmissä oli jokin juju. Pätkämme eivät ehkä vedä vertoja Niskasen tai Kaurismäen tuotannolle, mutta liittyivät kaikki annettuun teemaan. Kilpailuohjeet ohjasivat joka tapauksessa itse tekemiseen, ei netistä kopioimiseen.

Prosessissa oppii jotain käsikirjoittamisesta ja kuvaamisesta, näyttelemisestä ja ryhmätyöskentelystä, editoinnista ja taustaäänistä. Lukiossa ei ole liikaa eri oppiaineita integroivaa tekemistä, joten elokuvan tekemisestä oppii monenlaista. Osa palautteesta saa minut mietteliääksi: En oppinut mitään uutta, mutta mukavaa oli. Lisää tällaista! Onko koulun tehtävä tarjota mukavaa vaihtelua, jos ei opi mitään?

Joka tapauksessa uskon jokaisen oppineen jotain, vähintäänkin ryhmässä toimimista. Pajapäivän rento ja kotoisa ilmapiiri kannustivat kokeilemaan asioita. Vahva yhteishenki ja yhdessä oppimisen tahto olivat ilmassa. Sellaisessa ilmapiirissä on hyvä oppia.

iPad-pajapäivä/Tiia Sivula

Tänään meillä ykkösluokkalaisilla oli ipadin käyttöön liittyvä pajapäivä. Aamun alkajaisiksi jakaannuimme kahteen ryhmään. Meidän täytyi tehdä artikkeli ilmastonmuutoksesta käyttäen erilaisia lähteitä. Tarkoituksena oli oppia hakemaan tietoa eri paikoista ja huomata luotettavat sivustot. Etsimme tietoa esimerkiksi YouTubesta, blogeista sekä Ylen sivuilta. Oli mielenkiintoista huomata, miten monesta paikasta voi löytää tietoa pelkän Wikipedian sijaan.

Seuraavaksi meidän jaettiin kolmeen ryhmään, joista jokainen meni omaan pajaansa. Ensimmäisessä pajassa opettelimme käsitekartan tekoa MindMapper-sovelluksella. Se vaikutti hyvältä ja melko nopeaoppiselta. Samassa pajassa kokeilimme myös QR-koodien tekoa ja niiden lukemista. Kävimme aina uusi koodi vihjeenämme pienen pulmaradan läpi.

Toisessa pajassa tutustuimme Keynoteen, Pagesiin sekä Evernoteen. Pages ja Evernote ovat muistiinpanotyökaluja, joilla on hyvä tehdä muistiinpanoja tunneilla. Evernotella voi myös äänittää puhetta ja opetusta, sekä niille voi helposti lisätä kuvia. Keynote on taas esitystyökalu, jolla tehdään dioja. Sekin vaikutti hyvältä ja käytännölliseltä.

Kolmannessa ja samalla viimeisessä pajassa teimme aamulla keräämistämme tiedoista Ilmastonmuutos nimisen kirjan Book Creatorilla. Kirja oli helppo toteuttaa ja sitä pystyy lukea valmiina versiona IBooksista. Lopuksi meille esiteltiin nopeasti Explain Everything -työkalu. Se vaikutti aluksi kamalan vaikealta, mutta siitä löytyi hyviäkin ominaisuuksia, kuten puheen nauhoitus esityksen tai kuvan päälle.

Päivä oli mukava sekä erilainen, ja opin paljon uutta ipadista ja sen käytöstä. Ajan myötä opin tunnistamaan itselleni sopivat työkalut muistiinpanojen tekemiseen ja muuhun opiskelukäyttöön, sillä kaikille eivät sovi samat sovellukset. Siksi tällaiset pajapäivät ovat tärkeitä, ja ne auttavat jokaista löytämään oman ja itselleen sopivan tavan opiskella ja oppia.




2.9.13

Ykkösten pajapäivä: tiedonhakua ja tuottamista

Tänään lukiolla vietettiin erilaista työpäivää. Abeilla päivä oli varattu preliminäärikokeisiin, salissa ahersi kuuden tunnin ajan joukko kokelaita äidinkielen, kielten ja eri reaaliaineiden tehtävien parissa kynät sauhuten. Ykkösille järjestimme pajapäivän iPadin eri sovellusten opiskelukäytöstä ja kakkoset tekivät tabletilla videoita valtakunnalliseen "Rasisti on pahisti"- kilpailuun.

Ykkösten pajapäivä alkoi tiedonhaulla

Ykkösten paja alkoi tiedonhakutehtävällä, jonka tavoitteena oli harjoitella useiden eri lähteiden käyttöä artikkelin, tutkielman tai muun koulutyön laatimisessa tietystä aiheesta. Halusimme opiskelijoidemme huomaavan, että tietoa ei löydy vain Wikipediasta, ja että hakukielen muuttaminen vaikkapa englanniksi voi joidenkin aihealueiden kohdalla laajentaa ja monipuolistaa löytyvän tiedon määrää.

Tehtävänantomme oli:

"Kirjoita aamun ensimmäisen pajan aikana yhtenäinen artikkeli, jossa tiivistät alla olevasta ilmiöstä löytämäsi tiedon sujuvaksi tekstiksi. Muista mainita lähteet! Lisää tekstiin myös kuvia ja videolinkkejä. Käytä Pages-appsia.
iklim degisikligi
Käy läpi kaikki seuraavat kanavat:
1) Google:kaksi mielestäsi luotettavaa lähdettä
2) Google-kuvahaku
3) Youtube: yksi mielestäsi luotettava lähde
4) Yle
5) Internetix.fi
6) Khan Academy ja TED
7) jokin lehtiartikkeli
8) jokin blogi
9) PLN, Personal Learning Network.

Opiskelijat selvittivät turkinkielisen termin iklim degisikligi merkityksen hyvin näppärästi joko käyttämällä Googlen kuvahakua tai Wikipedian "Muilla kielillä"-toimintoa. Kun termi oli suomennettu varsinainen tiedonhaku ilmastonmuutoksesta oli helppo käynnistää. Googlessa luotettaviksi lähteiksi löytyivät esim. Suomen ympäristöhallinnon tai Ilmatieteen laitoksen sivut. Kuvahausta opiskelijat poimivat havainnollistavia kuvia kasvihuoneilmiötä kuvaavista kaavioista ja palavasta maapallosta yksinäisellä jäälautalla seilaaviin jääkarhuihin. Aiheeseen liittyviä Youtube-videoita löytyi parhaiten, kun hakukieleksi vaihtoi englannin.

Ylen sivuilta useimmat opiskelijat poimivat valtakunnallisia ja paikallisia uutisartikkeleita. Haasteena nauhoitettujen uutislähetysten seuraamisessa oli luokkatilanteen häly. Moni opiskelija kytkikin kännykkänsä kuulokkeet tablettiin, jolloin videoleikkeiden seuraaminen oli helppoa, vaikka vieressä istuva kaveri kuuntelikin eri lähdettä. Internetix vei opiskelijat lukion kurssisältöjen pariin.

Khan Academystä yksikään opiskelija ei onnistunut löytämään aiheeseen liittyvää luentoa, TEDistä luentoja löytyi useita. Haastavaa näiden englanninkielisten lähteiden käytössä on niissä käytetty sanasto, jonka seuraamiseen lukion 1. luokkalaisen kielitaito ei vielä välttämättä riitä. Lehtiartikkeli tiedon lähteenä johti useimmat opiskelijat Helsingin Sanomien artikkeleihin, joissa esim. eri tutkijat toivat esille ilmastonmuutoksen seurauksia ja nykytilannetta.

Blogien käyttö tiedonlähteenä vaatii vielä harjoittelua, samoin PLN:n käyttö. Esille nousi kysymyksiä: Voiko blogitekstiä käyttää oman tutkielman lähteenä, onko blogi aina jonkun ihmisen epävirallinen mielipide vai voiko se olla hyvinkin informatiivinen? Blogien tiedon oikeellisuutta arvioitaessa on hyvä tarkistaa ainakin kuka kirjoittaja on ja onko hän ilmoittanut yhteystietonsa, edustaako kirjoittaja itseään vai jotain yhdistystä/järjestöä/viranomaista tai jotain kaupallista yritystä, onko blogissa lähdeviitteitä jne.

PLN voi olla nuorilla vielä suhteellisen suppea, jos Facebook-kavereita ei lasketa mukaan. Toisaalta Facebookiin esitettyyn kysymykseen voi saada kaverin tai varsinkin jonkin asiantuntijaryhmän kautta todella hyvän ja kattavan vastauksen tai viittauksen siihen, mistä tietoa voi löytää. Erinomainen esimerkki omalla kohdallani on Facen "Tabletlaitteet opetuksessa"-ryhmä, josta olen aina saanut nopean ja asiantuntevan avun jokaiseen tabletin käyttöä koskevaan ongelmaani.

Sovellusten harjoittelua

Tiedonhakutehtävän jälkeen aloimme harjoitella eri sovellusten käyttöä. Ilmastonmuutoksesta kirjoitettua artikkelia käytettiin pohjana ainakin Book Creator-appsin harjoittelussa. Jokainen teki omasta artikkelistaan pienen kirjasen, videoi ja haastatteli kirjaan kaveria sekä nauhoitti kuvatekstin ottamaansa kuvaan. Kirjanen avattiin iBooks-näkymässä, mutta varmistettiin myös, että sen vienti opettajan Dropboxiin onnistuisi.

Pajoissa harjoiteltiin pienryhmissä BC:n lisäksi mm. MindMapperia, Keynotea ja Evernotea. Ehdittiinpä päivän aikana testata pientä ratatehtävää QR-koodeilla, luoda oma koodi ja opiskella vähän Explain Everythingiäkin. Opiskelijaturtor Juho esitteli opiskelijoille myös Notability-appsin, jota ei kylläkään tänä vuonna ladattu koulun rahalla laitteille valmiiksi. Tasapuolisuuden vuoksi tämänkin vuoden ykkösille jätettiin jotain omaa hankittavaksi... Näin laitteen käyttö nimenomaan oman oppimisen ja henkilökohtaisten valintojen tukemiseen korostuu entisestään.

Ykkösten pajapäivä oli tiedontäyteinen ja rankka, mutta toivottavasti todella antoisa! Taas sain suureksi ilokseni huomata, kuinka osaavia ja innostuneita opettajamme ja opiskelijatutorimme ovat; ulkopuolisia kouluttajia emme tarvinneet tänäänkään :D!

Tässä ykkösten kommentteja:
"Pajapäivänä opettelimme käyttämään erillaisia opiskeluun liittyviä ohjelmia ja miten saapi töitä jaetuksi. Opiskelimme käyttämään QRReaderiä, MindMapperiä, Keynotea, Evernotea, Book Creatoria, Explain everythingiä. Niistä on tosi paljo apua opiskeluun ja eri sovellutukset sopivat erilailla eri oppiaineisiin."

"Ainakin itse opin käyttämään monia sovelluksia paremmin ja myös aivan uusia. Oppi myös tajuamaan enemmän, miten paljon opiskelussa voi hyödyntää Ipadin eri sovelluksia."

"Päivä on ollut todella kiinnostava ja olen oppinut todella paljon. Olisi kiva jos tällaisia päiviä olisi enemmän koska ne ovat todella hauskoja ja erilaisia. Toivottavasti tällaisia pidetään useamminkin."


Kakkosten päivästä seuraavassa päivityksessä.