Tiistai 3.11. Ranskaa ja liikuntaa/Soili Tolonen

Aamun ensimmäisellä tunnilla vierailin ranskan tunnilla, jossa oli 25 oppilasta, mutta silti opettaja tervehti heistä jokaista nimeltä! Tunnilla valmistauduttiin tulevaan kokeeseen: opettaja luki tekstin ranskaksi, opiskelijat kirjoittivat kuulemansa. Osa teki kirjoituksen iPadilla, osa paperille. Opiskelijoilla oli moniste, johon he keräsivät laatikoihin omia keskeisiä sanoja. Loput puoli tuntia jokainen harjoitteli kokeeseen omalla tavalla: äänitoimintoa (puhu valinnat) käyttämällä, Quizletilla tai paperilla ja kynällä.

Toinen tunti oli liikuntaa.  Ryhmän löytäminen vei aikaa, koska paikka oli vaihtunut. Löysin lopulta opettajan ryhmineen Doven kampukselta ja seurasin aika perinteistä liikuntatuntia (netball), lämmittely, yksi trilli ja loput ajasta peliä. Oppilaat olivat kiinnostuneita vierailijasta ja vaihdossa olevilla pelaajilla riitti kysymyksiä.

Kolmas tunti oli liikuntaa/terveystietoa. Opettaja käytti Baibord-appsia tunnin aluksi aiheen esittelyssä ja aiemman tiedon keräyksessä (liikunnan välittömät vaikutukset elimistössä). Opiskelijoilla oli iTunesU:ssa osittain täytetty dia, johon he täydensivät omat muistiinpanot. Tehtäväksi oppilaat saivat esityksen tekemisen käsitellystä aiheesta, esitysmuoto oli vapaasti valittavissa Keynote, Pages ym. Ubersense/Hudl technique- appsiin pitää tutustua. Sillä voi videoida opiskelijan suoritusta, hidastaa ja vertailla kuvia rinnakkain. Näin voi verrata omaa suoritusta hyvään esimerkkiin ja malliin.

Neljäs tunti oli liikuntaa. Pääsin pelaamaan maahockeytä! Harjoiteltiin syöttöjä ja pääsin ja itse peliin mukaan. Kivaa! Viides tunti oli sitten taas netballia. Olin pelissä mukana 13-vuotiaiden kanssa. Tunti oli ryhmän viimeinen tunti aiheesta ja opettaja arvioi oppilaiden osaamista. Liikuntaa opetetaan 6-7 viikon ajan yhtä lajia, tunteja on kaksi viikossa, kummallakin tunnilla harjoitellaan eri lajia. Vuoden aikana tulee siten noin kymmenen lajia tutuksi.

Tiistai 3.11. Fysiikan oppitunnilla/Sari Lantto

Seurasin Greg Hughesin fysiikan tuntia, aiheena oli lämpö. Opettaja aloitti tunnin konkreettisella esimerkillä. Pöydällä oli laatikko, jossa oli kaksi lasiputkea piippuna. Hän sytytti savun yhteen piippuun, savu siirtyi laatikkoon ja etsittiin selitystä sen nousulle toisesta piipusta. Opiskelijoiden tuli kuvata tapahtunutta erittäin tarkasti, fysiikan termejä ja sanastoa käyttäen. Ilmiö kuvattiin iPadeillä, kuva liitettiin Pagesiin ja ilmiölle kirjoitettiin siihen selitys.

Tämän jälkeen katsottiin yhdessä Verso-nimisellä sovelluksella video aiheesta. Opettaja oli laatinut Versoon kysymyksiä videosta, videota kommentointiin pyrkien käyttämään mahdollisimman tarkkoja termejä, analysoitiin toisten vastauksia ja peukutettiin niitä. Keskusteltiin siitä, millainen vastaus on A* arvoinen, minkä arvosanan saa epätarkalla vastauksella? 

Tunnin lopuksi kuvattiin toinen ilmiö. Vahalla kiinnittyä metallia lämmitettiin ja pohdittiin, mikä metalli irtoaa pidikkeestä ensimmäisenä ja miksi. Avaisanaksi muodostui “conduction”. Tukimateriaalina opiskelijoilla oli iTunesU-kurssi. Ilmiön selitys laadittiin Pagesiin. Jälleen korostettiin tarkkojen termien käyttöä ilmiön selityksessä ja pohdittiin vastauksen vaikutusta arvosanaan.

Opiskelijat olivat tunnilla aktiivisesti mukana ja kuuntelivat opettajan ohjeita. Vaikka meluakin oli, tunnilla vallitsi koko ajan tekemisen meininki.

Maanantai 2.11. : koulujärjestelmään tutustumista ja iPad-koulutusta

Isäntänämme kouluvierailun aikana toimi akatemian vararehtori Greg Hughes. Hän on matematiikan ja tieteiden opettaja ja vastaa oppilaitoksessa myös iPadeista ja niihin liittyvästä koulutuksesta. De Ferrers on Apple RTC (http://www.deferrers.com/ipad), eli Applen alueellinen koulutuskeskus ja sekä Greg Hughes, että matematiikanopettaja Tom Riley ovat Sari Lanton tapaan ADE -kouluttajia.

Maanantaina Greg esitteli meille koulua.De Ferrersissä on kaksi kampusta: Dove ja Trent, yhteensä kampuksilla on yli 2000 opiskelijaa. Opiskelijoilla oli koulupuvut, lukiolaisilla eriväriset kuin nuoremmilla.

Opetusta on lukiossa 15-20 tuntia viikossa, loput on itsenäistä opiskelua. Kaikilla lukiolaisilla on iPadit (1:1), yläkoululaisilla hankilökohtaisia laitteita ei vielä ole. Vanhemmat maksavat laitteista punnan viikossa. Padit on etähallittu, eli väärinkäytöstä tulee rangaistus: padin Appstore suljetaan ja muutenkin se voidaan lukita. Koulu on akatemia, eli yksityistä lukiota vastaava. Oppilaitos on valtion rahoittama, mutta akatemia-statuksen ansiosta koulu voi tehdä opetussuunnitelmaan ja opetukseen liittyviä omia päätöksiä.

Vierailimme  mm. kielten, taitoaineiden (arts), ja yhteiskuntaopin, taloustieteen ja graafisen suunnittelun (design) tunneilla seuraamassa työskentelyä. Joihinkin luokkiin kurkistettiin käytäviltä - ovissa oli lasi-ikkunat ja usein myös seinissä lasi, joten näkyvyys luokkiin oli hyvä. Näimme myös ns. havainnointihuoneen, jonka peiliseinän takaa valvottiin opetusharjoittelua suorittavien opettajien toimintaa luokassa.  Koulun eri alueilla oli omat nimensä tyyliin Galileo, Einstein ja Faraday jne. Liikuntatunnilla meitä hämmästyttivät tytöt, jotka pelasivat shortseissa verkkopalloa ulkona, vaikka ilma oli kolea ja tosi sumuinen. Koululaiset olivat tunneilla rauhallisesti eikä työrauhaongelmia näyttänyt olevan. Oppilaat olivat kohteliata kohdatessaan vierailijoita käytävällä. Yläkoulun puolella oli wc-tila, jossa ei ollut ovea. Tämä ratkaisu esti koulukiusaamista. Joka puolella seinät oli verhottu akatemian arvoilla ja palkittujen opiskelijoiden kuvilla (paras läsnäolo, paras suoritus jne.). Myös valmistuneiden opiskelijoiden kuvat ja jatko-opintopaikat olivat näkyvästi esillä.

Olimme tervetulleita kaikkiin luokkiin, opettajat olivat aivan selvästi tottuneita ulkuolisiin vierailijoihin. Saimmekin kuulla, kuinka opetusta ja opettajien toimintaa luokissa valvottiin tasaisin väliajoin. Mikäli ei halunnut tarkastajaa luokkaansa, sai ovelle laittaa eräänlaisen “tänään on menossa tylsä/huono tunti, en halua arvioijaa paikalle”- kyltin. Tarkastaja tarkkaili opettajan ja opiskelijoiden keskinäistä toimintaa ja varsinkin sitä, miten opettaja oli aintanut opiskelijoiden töistä palautetta Showbie-kansion kautta. Myös oppikirjoja tarkistettiin ja katsottiin, mitä tehtäviä oli tehty ja miten niistä oli saatu palautetta. Kun kauhistelimme arvioinnin ja tarkkailun määrää, meille vastattiin, että hyvällä opettajalla ei ole mitään pelättävää. Meiltä puolestaan kyseltiin, mistä tiedämme opetuksen olevan hyvää, jos luokissa ei vierailla sitä tarkkailemassa.

Rehtori Steve Allenin vieraili myös luonamme. Hänen visionsa oli: kaikki oppivat, halusivat tai ei. Jokaisen opiskelijan etenemistä arvioitiin kuuden viikon välein. Opiskelijan kuva laitettiin julkiselle seinälle, johon oli piirretty keskiviiva. Viivan oikealle puolelle sijoittuneiden opiskelijoiden tilanne oli hyvä (toki heidänkin tuli edetä jatkuvasti), mutta vasemmalle puolelle jääneille tarjottiin erilaisia tukitoimenpiteitä. Tukiopetus oli opiskelijoille puolipakollista. Muita opiskelijaa tukevia toimia olivat esim. koulukuraattorin palvelut sekä ilmainen lounas vähäosaisemmille ns. PP -opiskelijoille (premium pupil). Muille kouloulounas oli maksullinen.

Rehtori kertoi, miksi koulu oli valinnut iPadit opiskelijoiden ja opettajien työvälineiksi. Hän kertoi, että iPad ei ole kustannus vaan sijoitus. Säästöjä saadaan aikaan mm. kopiointikustannuksissa, tavoitteena oli paperiton koulu. Aluksi opettajat olivat hämillään laitteista ja myös osa kotiväestä. Oppimistulokset koulussa olivat parantuneet, oliko se iPadien ansiota? Hän hämmästeli, sitä, miten kustantajat tuottivat edelleen oppikirjoja!?
Oppilaista oli tullut enemmän vastuullisia oppijoita  ja opettajat olivat alkaneet tehdä omaa materiaalia. Palautteenantomahdollisuudet olivat parantuneet ipadin myötä (tärkeää oppilaille, motivoi, itsenäinen työskentely mahdollista, samoin eriyttäminen ja omaan tahtiin opiskelu).

Tapasimme maanantaina myös oppilaskunnan edustajat: heidät oli valittu äänestämällä ja haastattelujen perusteella. Heidän vastuullaan oli juhlien ja luokan ulkopuolisen toiminnan järjestäminen. Koulussa oli ns. houses eli “osakuntia”, joihin opiskelijat oli jaettu. Kuntien kesken järjestettiin kilpailuja. esim. urheilussa.

Iltapäivällä pääsimme mukaan opettajien koulutukseen. Jakaannuimme pariin eri pajaan opiskelemaan iPadien käyttöä. Yhdessä pajassa opiskeltiin iBookAuthor-ohjelmaan, jolla voi tehdä tietokoneella todella näyttäviä kirjoja  omaan oppiaineeseen. Kirjan voi upottaa vaikka iTunesU-kurssille. Pajassa harjoiteltiin kuvan, videon, kyselyn ja interaktiivisen kuvan upottamista tekstiin. Opimme, että kirjan sivuja ei kannata tehdä lisäämällä niitä Page-toiminnolla, koska silloin sivun paikkaa ei voi enää siirtää.  Paja kesti 45 minuuttia, joten vauhti oli todella hurja.

AFL pajassa tutustuttiin palautteenantoon soveltuviin appseihin (Showbie, Explain everything, Post-it, Flashcardlet, Polleverywhere, Socrative, Educreations) Useimmat näistä olivatkin pajassa käyneille tuttuja, mutta löytyi uusiakin tai sellaisia, joita tiesi olevan, muttei ole tullut vielä käytettyä. Samalla voitiin keskustella apssien käytännöllisyydestä eri opetustilanteissa. Post-it appsin käyttö oli varsin näppärää. Appsilla otetusta kuvasta pystyy erottamaan paloja, “post-it-lappuja”, joita sitten voi ryhmitellä tai muokata, sekä tehdä omia muistilappuja. Appsi soveltuu testiryhmän mielestä ajatusten jäsentämiseen ja esitystyökaluksikin. Poll Everywhere toimii testityökaluna, esimerkiksi jonkin pienen asiakokonaisuuden hallinnan varmistamisessa. Sen etuihin kuuluu muun muassa kuvan liittäminen kysymykseen. Flashcardlet sopii hyvin esimerkiksi opittujen käsitteiden kertaukseen.

Kolme pääajatusta päivästä:

Sari:

1. Vieraanvaraisuus
2. Opiskelijoiden ja opettajien jatkuva arviointi ja sen seuraukset (minusta stressaavaa, mutta ymmärrän tarpeen tässä koulukulttuurissa)
3. Koulun tilat ja varustelu yllättivät perinteisyydellään.

Sirpa:

      1. Opettajien arviointi ja seuraaminen tuntui stressaavalta ja työläältä, en tiedä mitä
sellaisella " luokituksella" saadaan aikaan.

       2. Oppilaat olivat hyvin tiiviisti luokissa (vieri vieressä) ja hyvässä työn touhussa.

       3. Henkilökunta oli iloista ja kohteliasta

Katariina:

1. Opettajien ja oppilaiden jatkuva ja tiivis arviointi. Toisaalta sen ymmärtää, että pitää olla jotain, millä osoittaa laatua/edistymistä niin oppilaille, kotiväelle, opettajille, johdolle, koulutuksen rahoittajille ja järjestäjille mutta mietityttää mitä arvioidaan ja mitä tärkeää jää sen ulkopuolelle.
2. Koulu näytti koululta, tutun näköistä noin pintapuolisesti mutta kaikki tyhjät seinäpinnat oli täytetty koulun arvoja kuvaavilla sanoilla ja iloisilla oppilaskuvilla. Toisto varmasti tehoaa (jotain voisi lainata meidänkin uuteen yläkouluun), mutta visuaalinen ilme oli minusta levoton.
3. Koulun suuri oppilasmäärä ei näkynyt eikä varsinkaan kuulunut koulun käytävillä, paikat olivat kunnossa ja oppilaat iloisia ja hyväkäytöksisiä

Soili:

1. Kaikkien positiivinen asenne työskentelyyn, sekä oppilaiden että opettajien.
2. De Ferrers imago, motivointisanat seinillä, portaissa, opettajien antaessa palautetta ja ilmapiirin rakentamisessa.
3. Testaamisen keskeinen asema koulujärjestelmässä.

Markus:

1. Rauhallinen työskentelyilmapiiri.
2. Oppilaiden tulosten seuraaminen on hyvin keseisessä asemassa.
3. Opettajien ajatukset iPadien käytöstä ovat hyvin samankaltaisia kuin meilläkin. Opiskelijat kohteliaita, visio ja arvot näkyvillä.

Job shadowing -jakso the De Ferrers Academyssä 2.-4.11.2015/Sari Lantto, Sirpa Kolehmainen, Markus Pessa, Katariina Lauri-Spets ja Soili Tolonen

Sunnuntai 1.11.2015

Kuukausien suunnittelun jälkeen pääsimme vihdoinkin toteuttamaan Erasmus-hankkeen ensimmäistä liikkuvuutta eli job shadowing -jaksoa Iso-Britanniassa. Yhteys isäntäkouluumme luotiin heinäkuussa rehtorin ADE -koulutuksessa Hollannissa.

Saavuimme Lontooseen sunnuntaina 1.11. yli kuusi tuntia matka-aikataulustamme myöhässä. Ensin lentokone jolla meidän oli tarkoitus matkustaa, sai teknisen vian, sitten Lontoon sumu esti lentomme lähtemisen Helsingistä. Jälleen kerran opimme, että saarivaltioon matkustettaessa matkapäivälle ei kannata suunnitella ohjelmaa: myöhästymiset ovat hyvin tavallisia.

Lontoosta matkustimme Eustonin juna-asemalta East Midlands -junalla parin tunnin verran Tamworthiin ja sieltä taksilla isäntäkoulumme kotikaupunkiin Burton upon Trentiin. Junamatka oli jännittävä kokemus, sillä välillä tuntui, että olemme väärässä junassa tai ainakin sellaisessa vaunussa, joka jää välille ennen päätepysäkkiämme. Junassa ei ollut henkilökuntaa, joten asian varmistaminen jäi epätietoisten matkustajien varaan.

Majoituimme Burtonissa hienoon Dovecliff Hall -kartanoon, joka sijaitsi sumuisten peltojen keskellä. Hotellilta koululle ja takaisin pääsimme aina isäntämme Greg Hughesin kyydissä.

Yksilölliseen oppimiseen? Kokeita vai arviointia?

- Oletko tyytyväinen omaan opettamiseesi ja opiskelijoittesi oppimiseen? Hukataanko perinteisellä opettamistyylillä merkittävä osa potentiaalia? Onko reilua, että kaikille pidetään sama koe samaan aikaan? Parantaako ulkopuolinen arviointi oppilaan kykyä itsearviointiin? Tällaisia kysymyksiä esitti matematiikan opettaja Pekka Peura Martinlaakson lukiosta Meri-Lapin lukioiden opettajille.  Keskiviikkona 30.9. oli Kemin lyseon lukiolla kuutisenkymmentä opettajaa Osuvampi-hankkeen järjestämässä koulutuksessa "Yksilöllinen oppiminen ja arviointikulttuurin muutos". 

Pekka Peura sai liikkeelle ajatuksia siitä, miten paljon järkevämpää olisi se, että oppilaat voisivat edetä oppiaineissa omaan tahtiinsa. Näin oppimisessa ja opiskelussa olisi vastuu etenemisestä heillä itsellään. Aikataulutetussa opiskelussa 80% oppijoista alisuoriutuu. Toimintakulttuurimme tukee sitä, että kukaan ei saisi olla parempi tai huonompi kuin toiset. Samanikäisissä oppijoissa on kuitenkin merkittäviä tasoeroja, ja toinen tarvitsee saman asian oppimiseen enemmän aikaa kuin toinen. Kun jokainen etenee omaan tahtiinsa, oppimistulokset paranevat kauttaaltaan.  

Kahdeksan vuotta lukiossa matematiikan opettajana toiminut Pekka kertoi omista pedagogisista löydöistään ja esitteli Mastery learning -systeemin, jonka mukaan oppilas etenee kurssin osio kerrallaan ja suorittaa kurssin asioista nettitestin, jonka itse pisteyttää ja arvioi. Tässä järjestelmässä yksi asia opiskellaan kunnolla, ennen kuin mennään asiassa eteenpäin. Kurssin lopussa koeviikolla käytetään aikaa arviointikeskusteluun ja siihen, että oppilas antaa itselleen arvosanan. Tämä palvelee itsearviointikyvyn kehittymistä, mihin perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmatkin ohjaavat. Tavoitteena on, että oppilas läpäisee kurssin vähintään arvosanalla 7 tai 8. Pekka on opettanut Mastery learning -systeemillä jo kuusi vuotta.

Ulkopuolinen arviointi antaa ihmiselle vääriä, itseään toteuttavia luuloja siitä, ettei hän osaa vaikkapa matematiikkaa. Matti Taneli on sanonut väitöskirjassaan, että "Kouluissa ihmisyys syrjäytetään, koska koulu on arvosana- ja kurssitehdas". Jarmo Mannerin mukaan arvioinnin taustalla on uskomus, jonka mukaan pystyisimme arvioimaan toisen ihmisen toimintaa objektiivisesti monimutkaisessa maailmassa. 

Miten kehitämme yhteistä vuorovaikutusta onnistuaksemme sen sijaan, että arvioimme tuhoavasti toisiamme? Onko oppiminen kokeiden vanki? Tarvitaanko kokeita ylipäätään? Kurssikokeella on helppoa selvittää, ketkä osaavat kaiken ja ketkä eivät osaa mitään, mutta väliin jäävän oppilaiden valtaosan arviointi on sattumanvaraista. Opiskelun pitäisi myös ohjata oppilasta paitsi muistamaan, ymmärtämään ja soveltamaan, ennen kaikkea analysoimaan, arvioimaan ja luomaan uutta. Olisiko parempi ratkaisu ohjattu itsearviointi? Siinä opettaja ei arvioi vaan opettaa oppijan tutkistelemaan ja arvioimaan itseään. 

Pekalla on blogi maot.fi sekä eduhakkerit.fi, joista voi lukea innostavista pedagogisista löydöistä. Aiheesta voi lukea lisää myös Facebook-ryhmässä Yksilöllinen oppiminen ja oppimisen omistajuus, jossa on jo 7000 eri alojen opettajaa.  

Esitys herätti ryhmissä vilkasta keskustelua. Omassa ryhmässäni pohdittiin sitä, miten esimerkiksi reaaliaineissa osaisimme tehdä sellaisia testejä, jotka kertoisivat laajojen kokonaisuuksien ymmärtämisestä. Samoin kannettiin huolta sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä, joihin on mahdollista vaikuttaa käytettävillä työtavoilla. Opiskelutapojen vaihtelevuutta pidettiin myös hyvänä. Aika moni ajatteli lähteä liikkeelle jonkin kurssin osion muuttamisesta itseopiskeluksi.  Ennen kaikkea on tärkeä luottaa oppilaiden haluun ja kykyyn oppia ja tehdä työtä. 

Haluan kokeilla tätä systeemiä seuraavalla ÄI8-kurssilla.  

Mirjami Hyttinen

iTunesU-kurssiympäristö edistää yksilöllistä opettamista ja opiskelua

Jaoimme ensimmäiset iPadit opiskelijoillemme keväällä 2013 ja jo syksystä 2013 lähtien opettajamme ottivat vaiheittain käyttöön iOS-laitteilla käytettävän iTunesU-kurssiympäristön. Ympäristöön voi laatia yksityisiä ja julkisia kursseja. Kursseille voi ladata mitä tahansa materiaalia tavallisista tekstitiedostoista valokuviin, videoihin ja verkkolinkkeihin. iTunesU korvasi meillä Moodlen, johon olimme jo ennen siitä luopumista todella kyllästyneitä. iTunesU:n etuja ovat helppokäyttöisyys, selkeys ja Moodleen verrattuna parempi visuaalisuus, johon kyllä edelleen toivomme parannuksia. iTunesU-kurssikansio yhdistettynä Showbie-palautuskansioon takaa sujuvan työprosessin opettajan ja opiskelijan välillä. Tänä syksynä iTunesU 3.0 -version uudet ominaisuudet kyllä asettavat Showbien tapeellisuuden harkittavaksi. Nyt opiskelija voi myös palauttaa työnsä suoraan kurssikansioon ilman erillistä palautussovellusta.

Opettajamme ovat tehneet iTunesU-kurssiympäristön kanssa hurjasti töitä. Lukion tuntijaon pakollisista kursseista yli puolet on jo laadittu iTunesU-kurssiympäristöön. Näistä 31 on tällä hetkellä julkisia kursseja, joita kuka tahansa opiskelija tai opettaja voi hyödyntää ajasta ja paikasta riippumatta. Julkisia kursseja tulee koko ajan lisää sitä mukaa, kun opettajat saavat niitä valmiiksi. Nyt julkisia kursseja on ÄI, RUB, UE, YH, FI, PS, FY ja LUMA -oppimäärissä. Olemme Suomen ensimmäinen ja tällä hetkellä myös ainoa lukio, jossa julkinen iTunesU-kurssiympäristö on tässä mittakaavassa käytössä!

Kun kurssit ovat koko ajan opiskelijan saavutettavilla, opiskelija voi halutessaan edetä omaan tahtiinsa: kerrata ja opiskella omassa rauhassa tai tehdä tehtäviä niin paljon ja nopeasti, kuin vain oma osaaminen ja aika mahdollistaa. Kurssien saavutettavuus helpottaa myös ainetutorien työtä. Heidän on helpompi ohjata muita opiskelijoita, jos kaikki materiaali on koko ajan saatavilla. Myös opettajan työtä iTunesU helpottaa, sillä luokkaan mennessä mukaan ei tarvitse ottaa iPadin lisäksi painavia materiaalikansioita. Monisteiden kopiointi on historiaa.  

Tänä syksynä olemme käyttäneet iTunesU-kurssiympäristöä myös hallinnollisten asiakirjojen jakamiseen. Lukuvuoden kaikki eri suunnitelmat, viikkopalaverien ja arviointikokousten esityslistat ja pöytäkirjat ym. on koottu yhdeksi kurssiksi. Näin mm. kokouspöytäkirjat ja hankepaperit ovat kaikkien käytettävissä koska tahansa. Tämä on ollut todella hyvä juttu, sillä enää ei tarvitse etsiä yksittäisiä lomakkeita eri kansioista tai omasta sähköpostista. 

ESP Education Strategic Planning - strateginen suunnittelutyö selkiyttää koulun visiota teknologiapainotteisena lukiona

Jokaisella oppilaitoksella on kirjoitettu tai kirjoittamaton käsitys siitä, millainen koulu se haluaa olla. Näin meilläkin. Käsitys koulun toiminnan punaisesta langasta tulisi olla selkeä ja yksiselitteinen, mutta usein se on hyvin vaikea pukea sanoiksi. Toiminnan tavoitteet lukevat opetussuunnitelmassa, mutta harva meistä muistaa, mitä sinne on kirjattu. Visio on olemassa paperilla, mutta sen käytännön toteutumista pohditaan harvoin yhdessä koko henkilökunnan, koulun hallinnon, kunnan sivistystoimen, opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa kanssa.

Jos olisin kysynyt viime keväänä lukiomme opettajilta, mihin toiminnallamme pyrimme, olisin luultavasti saanut yhtä monta erilaista vastausta, kuin on opettajaakin. Kaikki vastaukset olisivat varmasti olleet oikeita. Koulun hallinto, opiskelijat ja vanhemmat olisivat varmasti myös osanneet kuvailla lukiota erilaisin adjektiivein. Yhtä samansisältöistä lausetta olisin tuskin saanut keneltäkään.

Selkeän yhteisen vision puuttuminen vaikeuttaa koulun kehittämistä, sillä toiminnan laadukkuutta on vaikea arvioida, jos visio, tavoite ja toimenpiteet, joilla tavoite saavutetaan, eivät ole selkeitä. Strategisen suunnittelutyön tavoitteena onkin varmistaa oppilaitoksen toiminnan ja järjestettävän koulutuksen laatu.

Kävimme opinto-ohjaaja Seija Holsterin kanssa Applen järjestämässä ESP-koulutuksessa huhtikuussa. Koulutus oli todella hyvä ja ehdottoman tarpeellinen. Kahden päivän aikana pohdimme yhdessä, millainen lukio YYKL haluaa olla. Tätä strategista suunnittelutyötä jatkoimme koko viime kevään yhdessä opettajien ja koulun johtokunnan kanssa. Opiskelijoille, vanhemmille ja kunnan sivistystoimelle strategiaa esitellään tämän syksyn aikana.

Strategia on jaettu viiteen eri osa-alueeseen:

1) Visionäärinen, jaettu johtajuus. Tiedostavatko kaikki yhteisen visomme ja työskentelevät sen toteuttamiseksi? Jos näin ei ole, mitä on tehtävä, jotta tavoite saavutetaan? Tähän kohtaan olemme kirjanneet mm. sen, kuinka tärkeää vision esittely on kaikille asiakasryhmillemme opiskelijoista kunnan sivistystoimen jäseniin.

2) Innovatiivinen oppiminen ja opettaminen. Käyttävätkö opiskelijat ja opettajat monipuolisia työskentelytapoja teknologiaa hyödyntäen (TPCK)? Tämä kohta liittyy tiivisti tvt-suunnitelmaamme.

3) Jatkuva ammatillinen kehittyminen. Ottaako jokainen opettaja vastuun oman opettajuutensa jatkuvasta kehittämisestä? Miten omaa opettajuutta kehitetään nykyaikana? Tähän kohtaan olemme kirjanneet mm. teknologian käytön pedagogisten hyötyjen tiedostamisen tärkeyden (SAMR) ja sen, kuinka tärkeää on seurata oman alan some-keskustelua ja hyödyntää verkosta löytyvää materiaalia.

4) Tulosten tarkastelu: onnistumisen todisteet. Mitä tietoa on kerättävä, jotta voi osoittaa strategian ja vision toteutumisen onnistuneen? Tähän kohtaan olemme kirjanneet erilaisten kyselyjen tulosten arvioinnin ja hyödyntämisen tärkeyden. Kyselyitä ei saa tehdä vain kyselyiden vuoksi, saadulla palautteella on oltava merkitystä ja vaikutusta koulun arkeen.

5) Joustava oppimisympäristö. Tukeeko oppimisympäristömme jokaisen opiskelijan yksilöllistä kehittymistä? Tähän kohtaan olemme kirjanneet oppimisympäristön, joka tukee mm. opintojen henkilökohtaistamista, omatahtista etenemistä kursseilla ja vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaaminen, mutta myös sen, että fyysinen oppimisympäristö tukisi mobiilioppimista.

Visiomme on:

Ylitornion yhteiskoulun lukiossa

motivoimme toisiamme

kehittymään yksilöinä ja

kehittämään toimintaamme

jakamalla osaamistamme

vastuullisessa, vuorovaikutteisessa,

tasa-arvoisessa ja teknologiaa hyödyntävässä 

oppimisympäristössä. 

Apple Distinguished Educator -verkoston jäsenyys palkitsee kovan uurastuksen

Lukiomme tvt-hankkeissa saatujen positiivisten kokemusten innoittamana hain Applen innovatiivisten johtajien ja visionääristen opettajien koulutusohjelmaan viime tammikuussa. Hakemukseen piti liittää teknologian pedagogista käyttöä kuvaava enintään 2 minuutin mittainen video, jonka kuvasin yhdessä iPad-tutoreidemme Jonnen, Kallen ja Venlan kanssa iMovie-ohjelmalla. Videolla esittelimme, miten käytämme teknologiaa opettamisen, opiskelun ja arvioinnin työvälineenä ruotsin kielen kursseilla. 

ADE-ohjelmaan hakeutuminen oli ollut mielessäni siitä lähtien, kun sain vinkin ohjelmasta maaliskuussa 2014. Kun ilmoitus haun avautumisesta tuli sähköpostiini, en halunnut jättää tilaisuutta käyttämättä. Tiesin, että ohjelmaan pääsy takaisi lukiollemme huippupedagogien kansainvälisen verkoston tuen ja avun sekä uusia ideoita kaikissa teknologian pedagogiseen käyttöön liittyvissä kysymyksissä. ADE-kouluttajana ja kouluttajien verkoston avulla minulla olisi mahdollisuus auttaa henkilökuntaamme kehittämään lukion mobiilipedagogiikkaa vielä nykyistäkin sujuvammaksi, monipuolisemmaksi ja innovatiivisemmaksi. 

Huhtikuussa sähköpostiini saapui erittäin mieluisa viesti: 
“The Apple Distinguished Educator (ADE) Program began in 1994, when Apple recognized K-12 and higher education pioneers who are using a variety of Apple products to transform teaching and learning in powerful ways. Today it has grown into a worldwide community of over 2,000 visionary educators and innovative leaders who are doing amazing things with Apple technology in and out of the classroom. Apple is pleased to welcome Sari Lantto to the ADE Class of 2015.  Learn more about this group of innovative educators online at http://www.apple.com/education/apple-distinguished-educator .”

Varsinainen viikon mittainen koulutus pidettiin heinäkuussa Noordwijkerhoutissa sijaitsevassa konferenssikeskuksessa Amsterdamin ulkopuolella. Koulutukseen oli valittu yli 200 henkilöä ympäri EMEIA-aluetta (Europe, Middle East, India, Africa). Suomesta koulutukseen pääsi minun lisäkseni kuusi muuta opettajaa. 

Valitsin koulutuksessa tukiryhmäkseni ensin kieltenopettajien ryhmän, koska olin hakenut ohjelmaan opettajana, en rehtorina. Totesin kuitenkin pian, että saamme lukiona koulutuksesta enemmän irti, jos vaihdan ryhmään, jossa kaikki ovat muutosjohtajia. Se oli kyllä oikea päätös! Nykyisessä learning community -ryhmässäni on 17 muuta rehtoria tai pedagogista johtajaa erilaisista oppilaitoksista Intiasta Etelä-Afrikkaan. 

Ryhmäni jäsenet ovat aivan uskomattomia pedagogeja ja todella visionäärisiä johtajia. Jokaisella meillä on samanlainen tarina kerrottavana: miten teknologia on muuttanut pedagogiikkaa, oppimisympäristöä ja koulujemme tapaa toimia ja mikä rehtorin rooli on ollut muutoksen johtamisessa. Tästä ryhmästä jos jostain löytyy vertaistukea! 

Mitä ADE-nimitys sitten tarkoittaa aivan käytännössä? Alla oleva kuva kertonee kaiken. ADE-nimitys ei ole vain oma henkilökohtainen saavutukseni, vaan tunnustus koko YYKL:n väelle.

Vuorovaikutuksessa oppii/Mirjami Hyttinen

Aurinko syö yhä ahneemmin lumihankia puutarhasta ja pelloilta. Kaulirannan pelloilla parveilee joutsenia ja hanhia. Linnut laulavat kevättä päivä päivältä moniäänisemmin. Odotamme jäidenlähtöä joesta. Lukuvuoden 2014 - 2015 viimeinen työkuukausi on aluillaan.

Mitä kaikkea on tapahtunut kuluneena työkautena? Meillä on ollut Vote2, johon liittyen olemme oppineet itse uutta ja opettaneet toisiamme. Iloitsen kovasti siitä kollegiaalisesta yhteishengestä, joka työyhteisössäni vallitsee: opimme toisiltamme päivittäin. Meillä on ollut Osaavampi-hanke, jonka tiimoilta olemme vaihtaneet ajatuksia ja saaneet vaikutteita Kemi - Tornio -alueen opettajien kesken. Sekin on ollut hyödyllistä. Tiedonhausta koen oppineeni paljon uutta Vertiikki-koulutuksessa ja tunnen, että siihen pitää edelleen panostaa enemmän. Oppilaamme ajattelevat osaavansa hakea tietoa hyvin, mutta harmillisen moni tyytyy lainaamaan pelkästään Wikipediaa vaivautumatta alkuperäisemmille lähteille. Tiedonhaku edellyttää yllättävän paljon vaivannäköä.

Teknologia on ylittänyt erilaisia rajoja entistä enemmän: olemme tehneet erilaisia tehtäviä neljän eri toimijan kanssa kymmenellä eri kurssilla. Pellon lukio, Bradleyn yliopisto USA:ssa, Janakkalan lukio ja Savonlinnan kr. opisto ovat olleet Skype-keskustelujemme toisena osapuolena. Janakkalan lukion kanssa olemme hyödyntäneet yhteistyössä myös Google docsia ja Padletia. Sähköisten materiaalien käyttö on lisääntynyt, sillä keskustelujemme aiheina ovat olleet myös lyhytelokuvat ja trailerit. Teknologian käyttö yhteistyössä on siis selvästi lisääntynyt opetuksessani. Useimmat opiskelijoista pitävät Skype-tehtävistä, mutta jotkut eivät näe keskustelussa mitään opittavaa. Silti huomaan, miten tärkeä olisi, että teknologia yhteistyömuotona arkipäiväistyisi ja että opittaisiin enemmän kommentoinnin taitoa. Kysyminen ja vastaaminen sujuvat useimmiten ongelmitta, sen sijaan kommentointi ja varsinkin eri mieltä oleminen ovat vaikeita.

Koekäytännökseni niin äidinkielessä ja kirjallisuudessa kuin uskonnossa on vakiintunut sekä käsin kirjoitettava että sähköinen osuus. Pelkästään sähköisen kokeen käyttö ja vapaa netti aiheuttavat joskus sen, että asioiden opettelu jätetään tekemättä. Perusasioita pitää kuitenkin myös lukea, sillä kaikkea materiaalia ja kaikkia työkaluja ei pysty omaksumaan ja käyttämään pelkästään koetilanteessa. Myös useiden lähteiden hyödyntämistä pitää harjoitella entistä enemmän, jotta ei omassa tekstissään noudattaisi jonkin alkuperäistekstin rakennetta.

Kaikessa opetuksessani filosofiani nojaa oikeastaan kolmeen asiaan: yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, tapahtumien ja ajatusten sanoiksi pukemiseen sekä median ja teknologian käyttämiseen. Parhaimmillaan tapahtuu se, mitä mielestäni koko työyhteisöllemme on tapahtunut - yhteinen voimaantuminen, omien kykyjen ja oppimisen taitojen vahvistuminen ja rohkeuden lisääntyminen.  Kehittyminen vaatii aina riskinottoa ja kokeilemista, sillä aina välillä jokin työskentelytapa ei onnistu tai ohjelma ei toimikaan. Hyvässä työympäristössä uskaltaa myös epäonnistua ja kokeilla. 

Tällä viikolla vietettiin veteraanipäivää. Kunnan juhlan ohjelmasta vastasi lukiomme. Juhlassa ilahdutti opiskelijoidemme monenlaisen lahjakkuuden näkeminen. Teimme opiskelijoiden sotaveteraaneille kirjoittamista teksteistä elokuvan Kirje sotaveteraanille. Ipadin käyttö mahdollistaa ihanasti entistä monipuolisemmat ja yksilöllisemmät työskentelytavat. Huomasin, miten hyvältä opiskelijoista tuntui nähdä ja kuulla omat ajatuksensa elokuvassa. Veteraaneja liikuttivat nuorten mietteet.

Oppitunneilla opiskelijat peilaavat mielellään omia tekstejään kaikille, mikä mahdollistaa oppimista myös toisten hyvistä esimerkeistä tai virheistä. Ajatusten julkistaminen on osa rohkaistumisen prosessia, näkyväksi tulemista. 

Abien mielipiteitä VOTE-hankkeesta

Kevät on kulunut jälleen kohisten. Joululomalta palatessa minulla on tapana todeta, että kohta lauletaan Gaudeamusta, ja näinhän siinä on tänäkin vuonna käynyt. Aika on mennyt kuin siivillä.

Joulun jälkeen on pidetty yhdessä tutoreiden ja opettajien kanssa iPad-koulutusta Ylitornion kunnan työntekijöille ja reissattu ympäri Suomea kertomassa iPadien opetuskäytöstä. Koulun strateginen suunnittelutyö on käynnistynyt vauhdilla; olemme alkaneet visioida tulevaisuuttamme teknologiapainotteisena lukiona yhä suunnitelmallisemmin. Niin, ja minut on valittu ensimmäisten suomalaisten joukossa Applen ADE- koulutusohjelmaan! Kaikesta tästä teen oman päivityksen lähipäivinä.

Abit ovat olleet jo hetken vapaalla odotellen yo-kokeiden tuloksia. Viimeisenä opintosuorituksenaan he ovat kuitenkin vastanneet VOTE2-hankkeen kyselyyn, jonka tuloksia liitän tähän nyt hyvin epävisuaalisesti taulukkona (muokkaamatonta tekstiä...). Saamamme palaute on kannustavaa ja rakentavaa, myös kritiikki on osattava ottaa vastaan ja opiksi. Oman työn kehittäminen jatkuu..

3. Minkä perussovelluksen käytöstä lukiolla olisi pitänyt järjestää opiskelusi aikana enemmän koulutusta?

Taulukkolaskenta

6. Minkä sosiaalisen median käyttöä olisi voinut hyödyntää opetuksessa paremmin ja miten sitä olisi voinut käyttää?

Youtubessa muun muassa opetus-tv:n videoita olisin voinut hyödyntää enemmän.

Twitteriä olisi voinut käyttää enemmän esimerkiksi kielten opiskelussa.

17. Minkä opiskelukäytössä hyödyllisen sovelluksen käytöstä lukiolla olisi pitänyt järjestää opintojesi aikana enemmän koulutusta?

Google docs

Numbers

Dropbox

18. Miten iPadin käyttöönotto vaikutti mielestäsi eri oppiaineiden opetusmetodeihin, opetuksen kiinnostavuuteen, monipuolisuuteen tai yhteisöllisyyteen yleensä?

Alkukangertelun jälkeen, iPad on tehnyt monista kursseista mielenkiintoisempia jne... iPad on yleisesti auttanut minua henkilökohtaisesti kaikissa aineissa.

Opetuksista tuli kiinnostavampia ja monipuolisempia. Pitkien esseiden ja kirjoitelmien kirjoittaminen ei enää tuottanut hankaluuksia, kun iPadilla pystyi hyvin muokkaamaan tekstejä eikä käsikään väsynyt kirjoittaessa. IPadilla oli mukava tehdä mm. esitelmiä ja käsitekarttoja. Yhteydenototkin opettajien ja oppilaiden välillä helpottuivat huomattavasti.

Koulunkäynti muuttui mielenkiintoisemmaksi. Pidin siitä, että esimerkiksi reaaleissa sai tehdä muistiinpanoja ipadille ja tehdä erilaisia keynote-esityksiä niin asia jäi mieleen. Myös läksyt tuli tehtyä tehokkaammin.

Se, että oppitunneilla ja kotona lukiessa on voinut tehdä koko ajan vaivattomasti ja nopeasti muistiinpanoja Pagesiin on ollut minulle tosi hyödyllistä! Oppiaineet tuntuvat kiinnostavammilta ja aiheista saa laajemman käsityksen muistiinpanojen ja mindmappien avulla.

Ipadilla motivaatio nousi, sillä tehtävät oli helpompi tehdä. Opetus oli mielestäni jokseenkin sujuvampaa, sillä internetistä sai nopeasti esim. lisämateriaalia.

Kehitti tehokkaampaan suuntaan joka oppiaineessa.

Ipad helpotti huomattavasti opiskelua ja lisäsi myös kiinnostusta opiskella.

19. Miten iPadia olisi voinut käyttää tehokkaammin eri aineissa.

Ehkä fysiikassa/kemiassa voisi hyödyntää enemmänkin esimerkiksi vaikka Youtubessa olevia videoita, jotka liittyvät oppitunnin aiheeseen. Esimerkiksi tekemällä enemmän diaesityksiä, joihin voisi upottaa taulukkolaskentaohjelmalla listattuja tutkimustuloksia ym. Kielten opiskelussa internetiä olisi voinut käyttää hieman enemmänkin. Esimerkiksi englannin-/ruotsin-/saksankielisiä blogeja olisi voinut hyödyntää opiskelussa. Niiden sisältö on usein kuitenkin melko arkipäiväistä; matkustelua, opiskelua yms.

Välillä tuntui että käytettiin liikaa aikaa jos ei saatu jotain toimiin ja siihen meni suuri osa tunnista,

- Youtube-videoiden katsominen yhteisesti/linkin jakaminen kaikille kotona katsottavaksi kaikissa aineissa - Numbers olisi ollut varmaan ainaki jossaki välissä hyödyllinen matematiikassa - Tiedonhaun lisäämista opiskelijoiden omasta toimesta reaaliaineissa - Enemmän Socrative-testejä ja sanakokeita iPadin kautta kielissä

Mielestäni ipadia käytettiin aika kokonaisvaltaisesti, ehkä oltaisi yhdessä voitu tunnilla tehdä enemmän keynote esityksiä ja miksei vaikka projekteina opetusvideoitakin.

20. Millaiset iPadia hyödyntävät opetustavat olivat sinusta toimivimpia?

Peilaaminen tottakai, keynote esitykset, opetusvideot joissa puhutaan ja selitetään tarkasti kaikki, kaikki missä pääsee näkemään ja kuulemaan yhtäaikaa on olleet mulle hyviä tapoja.

Sellaiset, joissa oppilas sai hyödyntää omia tietoja ja kekseliäisyyttään. Esimerkiksi ryhmätyöt, esitykset ym.

Opin hyvin opettajan tiivistämistä keynote esityksistä, ja siitä kun muistiinpanot kirjoitettiin heti esimerkiksi kirjan kappaleen lukemisen jälkeen.

Selisissa missä sai itse tehdä laitteella töitä.

21. Miten iPadien käyttö vaikutti ryhmätöiden määrään, entä yhteyksiin luokan ulkopuolelle?

Ehkä ryhmätöiden määrään ei iPad vaikuttanut niinkään vaan ryhmätöiden määrä pysyi aikalailla ennallaan. Kuitenkin tietyissä oppiaineissa meillä oli enemmän esimerkiksi skype-keskusteluja toisten koulujen kanssa.

Yhteydenpito muihin oli helpompaa luokan ulkopuolella. Muutaman hengen iMessageryhmiä löytyy monia, jotka on luotu yhteisen "ongelman" takia (esim. Terveystion kirjoutkset kakkosella). Olen monesti soittanut Facetimella apua varsinkin matematiikan kotitehtävien teossa.

En osaa sanoa miten ne vaikuttivat ryhmätöiden määrään. Uskon kuitenkin, että iPadi lisäsi sosiaalisia yhteyksiä luokan ulkopuolella. Tietenkin useat pelasivat tauoilla jne, mutta myös kynnys ottaa toiseen yhteyttä vaikkapa koulun jälkeen internetissä parani. Esimerkiksi meidän luokalla on yhteinen ryhmä Facebookissa.

22. Miten se, että käytössäsi oli henkilökohtainen laite, vaikutti opiskelutekniikkaasi oppitunneilla ja kotona läksyjen teossa?

Läksyjen teko on helpompaa ja niitä alkaa tekemään paljon innokkaammin kun ei ole vaan jotain paperia ja kynää edessä. Harvoin on olleet kotitehtävät tekemättä nyt iPadin tulon jälkeen ainakaan niillä tunneilla, joilla sitä on saanut hyödyntää ihan vapaasti. Opiskelutekniikat on löytyneet ja kuten jo aiemmin kirjoitin, niin kaikki, missä näkee kun asiaa selitetään ja havainnollistetaan, on olleet hyviä oppimistapoja mulle.

Kaikki toimi tehokkaammin! Kaikkien aineiden muistiinpanot ja muut kulki aina mukana samassa paikassa. Ipadin myötä on tullut tehtyä PALJON enemmän muistiinpanoja ja sen ansioista niitä onki oppinu tekemään paremmin, mikä puolestaan on saanu tekemään muistiinpanoja myös enemmän ihan kynällä paperille.

Ipadi auttoi opiskeluani. Muistiinpanojen tekeminen oli helppoa ja yksinkertaista sekä esimerkiksi kotona aineiden/esseiden yms. tekemiseen kului paljon vähemmän aikaa kuin paperille kirjoittaessa. Ipadi auttoi monesti läksyjen tekemisessä, koska sen sisältä löytyy internetin kautta mahdottomasti tietoa. Ei kuitenkaan voi sivuuttaa sitä seikkaa, että toisinaan motivaation puutteessa iPadilla siirtyi pelaamaan ja selailemaan vaikkapa nettishoppailun ihmeellistää maailmaa.

23. Miten iPadin käyttöönotto opetuksessa ja opiskeluvälineenä vaikutti tuntiaktiivisuuteesi?

Aika vaihtelevasti. Joillakin tunneilla tuli sellainen pieni kiusaus, kun tiesi, että yhden klikkauksen takana on jotain niin paljon mielenkiintoisempaa. Silloin tällöin tulikin sitten käytettyä laitetta vähän "väärin". Toisilla tunneilla taas ei tehnyt edes mieli vilkuilla muille sivuille, kun opetus pysyi mielenkiintoisena ja diaesitykset oli siistejä ja helposti ymmärrettäviä.,Joskus muistiinpanojen tekeminen jäi vähän vähemmälle, mutta teen niitä kyllä silloin, kun koen että hyödyn niistä. Tiedonhaku on helppoa ja auttaa opiskelua paljon.

Riippuen aineesta joko myönteisesti tai haittaavasti. Jos kyseinen aine kiinnostaa niin jaksoi tehdä enemmän töitä ipadin kanssa. Mutta jos aine ei kiinnostanut, oli helppo siirtyä muuhun "ajanvietteeseen".

Erityisesti tiedonhakua iPad lisäsi. Esimerkiksi jos ei tiennyt opettajan kysymään kysymykseen vastausta, sen pystyi nopeasti tarkastamaan netistä. Muistiinpanojen tekeminen helpottui ja näin ollen opetustakin oli helpompi seurata - ei mennyt aikaa vain paperille kirjoittamiseen.

Aluksi opetuksen seuraaminen oli alhaista mutta ajan myötä ja uutuuden viehätyksen kadottua keskittyminen oli aikaisempaa parempaa

Nettiä käytin apuvälineenä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Opetuksen seuraaminen kävi helpommaksi, sillä muistiinpanojen kirjoittaminen oli nopeampaa niin pystyi paremmin keskittymään opetuksen seuraamiseen.

25. Teitkö opintojesi aikana kokeita iPadilla? Kerro mielipiteesi niistä (plussat ja miinukset). Tein. Varsinkin, kun piti kirjoittaa pidempiä tekstejä iPad helpotti selvästi kokeen tekemistä, kun ei käsin tarvinnut kirjoittaa. Itse kuitenkin huomasin, kun tein koetta iPadillä, että koetta tehdessä alkoi väsyttämään, kun koko ajan katse oli iPadin näytössä. Tein. Plussaa oli se, että tekstin muokkaaminen ja tuottaminen oli paljon helpompaa ja nopeampaa kuin kynällä ja paperilla. Kirjoitusvirheitäkään ei tullut mitenkään merkittävästi jos keskittyi kirjoittamiseen ja oikoluki teksin jälkeenpäin. Miinuksia en keksinyt. Kokeet iPadiä käyttäen olivat mielenkiintoisia ja kysymykset laajempia, mikä auttaa oppilaita avarakatseisen vastauksen tuottamisessa. tein ja se oli todella mahtavaa minulle sillä ajatukseni on yleensä hyvä mutta sen purkaminen paperille takkuilee... ipadin tai minkä tahansa tietokoneen avulla voin muokkata ja lisätä asiaa tekstissäni... Tein. +Omasta mielestä tosi hyvä systeemi, koska vastauksista tulee tehtyä paljon laajemmat ja väliin voi helposti lisätä juttuja, jotka tulee mieleen vasta kirjottamisen loppupuolella. -Ainut asia meän ikäryhmän kohalla oli se, että kirjotukset oli vielä täysin kynällä ja paperilla suoritettavat, joten oli hyvä harjoitella kirjoittamista kynälläkin.

Tein muutaman kokeen ipadilla lukion aikana. Kokeet, joissa netti ja kirja olivat apuna, olivat mielenkiintoisia ja osaamista oli haastavaa päästä soveltamaan. Haasteena oli se, miten sai liitettyä opittua asiaa arkipäivään.

Tein. Isona plussana on se, että koetta tehdessäkin oppi samalla. Ainoana miinuksena pitäisin sitä, ettei kokeeseen välttämättä valmistauduttu niin hyvin.

24. Miten iPadien käyttö vaikutti osaamisen arviointiin? Onko arviointi mielestäsi monipuolistunut iPadien myötä, vai perustuuko se edelleen liikaa kurssikokeeseen?

Joidenkin opettajien arviointi muuttui positiivisesti, ja jotkut kokeet muuttuivat monipuolisiksi aineistokokeiksi. On hyvä, että jo lukiossa pidetään aineistokokeita, sillä niissä omia tietoja ja taitoja täytyy todella osata soveltaa. Enää ei vain riittänyt esimerkiksi tietää mikä on vallan kolmijako-oppi, vaan piti osata soveltaa sitä tiettyyn tapaukseen. Positiivistä on myös se, että jotkut ottivat esimerkiksi muistiinpanot/tehtävät osaksi arviointia. Kuitenkin jotkut opettajat pidättäytyvät yhä edelleen niin sanotusti konservatiivisessa arvioinnissa - ainoastaan kokeella on väliä.. Toivon, että tämä asia muuttuu vielä.

Kyllä arviointi tuntuu omasta mielestä perustuvan edelleen aika pitkälti kurssikokeeseen, mutta silti esimerkiksi kirjotelmilla ja kurssin aikana tehdyillä tehtävillä, jotka on lähetetty opettajalle, on pystyny jonkin verran vaikuttamaan enemmän arviointiin kuin ennen iPadia. Ainakin kurssin aikana aikaan saadut jutut otetaan paremmin huomioon iPadin myötä.

On mukavaa, kun esimerkiksi äidinkielessä Mirjami palauttaa tehtävän ja antaa arvion, kirjoittaa kommentin ja mitä jää puuttumaan. Siitä oppii hyvin ja mulla ainakin jää mieleen ns "kuva" siitä kommentista ja niistä puutteista, ja sitten myöhemminkin muistan mitä pitää lisätä ja mitä välttää. Arviointi on monipuolistunut mielestäni.

Arviointi painottuu edelleenkin kurssikokeeseen, mutta en usko että kuitenkaan liikaa. Nykypäivänähän kaikkea ei enää tarvitse osata ulkoa.

26. Miten laitteiden käyttöönotto vaikutti mielestäsi yhteisistä asioista ja koulun tapahtumista tiedottamiseen sekä henkilökohtaiseen viestintään opettajan ja opiskelijan välillä?

Mielestäni laitteiden käyttöönotto vaikutti tiedottamiseen sekä henkilökohtaiseen viestintään opettajan ja opiskelijan välillä positiivisesti. Ipad mahdollisti esimerkiksi sen, että sähköpostin seuraaminen oli kätevämpää sekä muutenkin wilman ja kotisivun seuraaminen oli helpompaa.

Sähköpostia aloin seurata tarkemmin, kun se oli lähellä kokoajan. Tiedottaminen tehostui myös koko koulun asioista, henkilökohtainen viestintä niinkin pysyi ennallaan. Mutta ehkä itsekin rohkeammin laittoi vain sähköpostia, kun siitä tuli niin tavallinen osa koulua.

Tiedotukset huomasi paljon nopeampaa iPadin myötä. Lisäksi tiedotteet saavutti varmasti enemmän ihmisiä, koska kaikilla oli mahdollisuus iPadiin. Myös henkilökohtanen viestintä oli helppoa.

27. Miten iPadien käyttö on vaikuttanut kokonaisuutena tvt-taitoihisi?

En ole koskaan ollut mikään hyvä tietokoneiden kanssa, mutta ipadien myötä sain haltuun perus tvt-taidot. Kouluohjelmien käytön opin suht. hyvin, ja tekniikan myöskin. Sosiaalinen media nyt on muutenkin osa arkea.

Minulla on pelkkää positiivista sanottavaa, sillä iPadin käyttö on kehittänyt paljon tvt-taitoja ja siitä on tullut luonnollinen osa opiskelua.

Hallitsen kaiken someen ja tablettilaitteisiin liittyen paremmin nykyään. Auttaa varmasti paljon tulevaisuudessakin, että iPadia on käyttänyt lähes kolme vuotta päivittäin opiskeluun.

Ennen en juurikaan osannut käyttää tietokonetta, mutta nyt tvt-taitoni ovat omasta mielestäni todella hyvät.

Kerro kokemuksesi ja terveisesi VOTE-hankkeista ja iPadien käyttöönotosta ja käytön kehittämisestä tässä. Kannattiko? Miksi? Miksi ei?

iPadin käyttöönotto kannatti. Opiskelutapojen monipuolistuminen sekä se, että tvt-taitoja kehitetään koulussa, on hyvä asia.

Hankkeessa on ollut hyvät ja huonot puolensa, mutta kokonaisuutena hanke oli kuitenkin kannattava, ainakin omasta mielestäni. Aivan kaikkea ei pitäisi kuitenkaan sähköistää, vaan osan tehtävistä voisi vastaisuudessakin tehdä kynällä ja paperilla.

VOTE- hanke on onnistunut hyvin omasta mielestäni ja ipadit ovat olleet menestyksekäs hankinta.

Mahtavaa Mahtavaa Mahtavaa! En voi olla kuin kiitollinen kun on päässyt olemaan osa tälläistä projektia! Lukiosamme käytetty tekniikka ja nykyaikaiset metodit ovat maamme ja myös laajeman alueen huipputasoa, lukio tasolla! On ollut myös mahtavaa seurata opettajien oppimistarinaa tämän matkan aikana! Jokainen on omaksunut laitteen omalla tavallaan, iästä ja perinteistä riippumatta! Pitäkää sama meininki! Yhtenä kehitysideana voisi olla iPadien liisaaminen jos tämä on siis edes mahdollista? Olisiko näin mahdollista toimia taloudellisemmin ja olisiko sitä kautta kaikilla aina se uusin malli?

Todellakin kannatti. On erinomaista, että myös pienessäkin koulussa uskalletaan muuttaa opintotapoja ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin! En voi muuta sanoa kuin, että suuret kiitokset, olette tehneet mahtavaa työtä! :)

Kannattaa elämää varten!

Olen iloinen, että meillä oli Ipadit käytössä lukio aikana, helpotti paljon opiskeluissa.

Mielestäni VOTE on tarpeellinen hanke, sillä jatkokoulutuksiin lähdettäessä tietotekniikan osaamista vaaditaan. Eipä sitten mene sormi suuhun että mitä tehdä. Käytön kehittyminen jatkuu varmasti edelleen, edistymistä on minusta tapahtunut paljon. Kyllä kannatti! Kun ipadit ensin tulivat, mietin että saa nähdä miten tässä käy, mutta yllätyin kyllä positiivisesti. Mutta kuitenkaan ei mielestäni ole hyvä liioitella ipadin käyttöä - jos jokin asia on helpompaa ja tehokkaampaa tehdä ilman ipadia niin tehdään se sitten niin. Kiitos :)

Ehdottomasti kannatti, koska tämä kaikki on osa tulevaisuutta ja oppimastani on varmasti hyötyä jatkossa.

Kannatti! Silloin kun meiltä kysyttiin, että kannettava vai iPad, olin iPadin kannalla ja olisin edelleen. En osannut odottaa, että iPadista tulisi olemaan näin paljon hyötyä ja apua opiskelussa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että iPadeja on kans käytetty niiden hankkimisen jälkeen eikä vain jätetty sivuun. Olen saanut niin hyvät eväät iPadin hyödyntämiseen opiskelussa, että jatkan ehdottomasti iPadin käyttöä myös yliopistossa! :)

Kokemukseni on ollut positiivinen ja iPadin käyttö on lisännyt tvt taitojani. VOTE-hanke oli kannattava koska uskon että olen oppinut paljon uutta ja teknologia kehityy hurjaa tahtia joten on hyvä oppia myös koulussa käyttämään tietokoneita.

IPadien hankkiminen lukiolle on ollut todella hyvä juttu ja se kyllä kannatti. On ollut hienoa olla mukana tässä, eikä ihmekään, että monissa muissakin kaupungeissa ja jopa maissa ollaan kuultu iPadin opiskelukäytöstä. Jos en olisi tutustunut iPadiin koulun johdosta, tuskin minulla olisi laitetta vielä tänäkään päivänä. Todella hyvä kapistus ja nyt jälkeenpäin on tosi vaikea edes miettiä että iPadia ei olisi. On se niin helppo ja pieni ottaa mukaan minne vaan!

Onhan nämä piristäneet ja saaneet miettimään miten asiat todellisuudessa ovat. Mielestäni iPadien käyttöönotto oli askel oikeaan suuntaan ja se kannatti. Se helpotti minun ja monien muiden opiskelua monella tapaa. Kuitenkin omasta mielestäni perinteisen tietokoneen hallitseminen on tärkeämpää, kuin mobiililaitteen vaikka jotkin asiat ovatkin melko samanlaisia. Itse olisinkin valinnut iPadin yli normaalin tietokoneen, koska mobiililaitteisiin on ylipäätään helpompi adaptoitua, kuin perinteisiin tietokoneisiin.

Itse en kauheasti tiedä VOTE-hankkeesta, mutta olen todella iloinen etää saimme laitteet. Laitteen myötä tekstinkäsittelytaitoni ja esitelmien teko on parantunut huomattavasti. Uskon että tästä on todella paljon apua jatkoa ajatellen.  Kannatti kyllä. Oppitunneista tuli huomattavasti monipuolisempia ja kiinnostavampia. Kirjoitelmien ja esseiden tekeminen helpottui ja tiedonhakutaidot paranivat. IPadin ansiosta yhteydenotot helpottuivat ja koulun tiedottamiset ovat kätevästi saatavilla.

.