ESP Education Strategic Planning - strateginen suunnittelutyö selkiyttää koulun visiota teknologiapainotteisena lukiona

Jokaisella oppilaitoksella on kirjoitettu tai kirjoittamaton käsitys siitä, millainen koulu se haluaa olla. Näin meilläkin. Käsitys koulun toiminnan punaisesta langasta tulisi olla selkeä ja yksiselitteinen, mutta usein se on hyvin vaikea pukea sanoiksi. Toiminnan tavoitteet lukevat opetussuunnitelmassa, mutta harva meistä muistaa, mitä sinne on kirjattu. Visio on olemassa paperilla, mutta sen käytännön toteutumista pohditaan harvoin yhdessä koko henkilökunnan, koulun hallinnon, kunnan sivistystoimen, opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa kanssa.

Jos olisin kysynyt viime keväänä lukiomme opettajilta, mihin toiminnallamme pyrimme, olisin luultavasti saanut yhtä monta erilaista vastausta, kuin on opettajaakin. Kaikki vastaukset olisivat varmasti olleet oikeita. Koulun hallinto, opiskelijat ja vanhemmat olisivat varmasti myös osanneet kuvailla lukiota erilaisin adjektiivein. Yhtä samansisältöistä lausetta olisin tuskin saanut keneltäkään.

Selkeän yhteisen vision puuttuminen vaikeuttaa koulun kehittämistä, sillä toiminnan laadukkuutta on vaikea arvioida, jos visio, tavoite ja toimenpiteet, joilla tavoite saavutetaan, eivät ole selkeitä. Strategisen suunnittelutyön tavoitteena onkin varmistaa oppilaitoksen toiminnan ja järjestettävän koulutuksen laatu.

Kävimme opinto-ohjaaja Seija Holsterin kanssa Applen järjestämässä ESP-koulutuksessa huhtikuussa. Koulutus oli todella hyvä ja ehdottoman tarpeellinen. Kahden päivän aikana pohdimme yhdessä, millainen lukio YYKL haluaa olla. Tätä strategista suunnittelutyötä jatkoimme koko viime kevään yhdessä opettajien ja koulun johtokunnan kanssa. Opiskelijoille, vanhemmille ja kunnan sivistystoimelle strategiaa esitellään tämän syksyn aikana.

Strategia on jaettu viiteen eri osa-alueeseen:

1) Visionäärinen, jaettu johtajuus. Tiedostavatko kaikki yhteisen visomme ja työskentelevät sen toteuttamiseksi? Jos näin ei ole, mitä on tehtävä, jotta tavoite saavutetaan? Tähän kohtaan olemme kirjanneet mm. sen, kuinka tärkeää vision esittely on kaikille asiakasryhmillemme opiskelijoista kunnan sivistystoimen jäseniin.

2) Innovatiivinen oppiminen ja opettaminen. Käyttävätkö opiskelijat ja opettajat monipuolisia työskentelytapoja teknologiaa hyödyntäen (TPCK)? Tämä kohta liittyy tiivisti tvt-suunnitelmaamme.

3) Jatkuva ammatillinen kehittyminen. Ottaako jokainen opettaja vastuun oman opettajuutensa jatkuvasta kehittämisestä? Miten omaa opettajuutta kehitetään nykyaikana? Tähän kohtaan olemme kirjanneet mm. teknologian käytön pedagogisten hyötyjen tiedostamisen tärkeyden (SAMR) ja sen, kuinka tärkeää on seurata oman alan some-keskustelua ja hyödyntää verkosta löytyvää materiaalia.

4) Tulosten tarkastelu: onnistumisen todisteet. Mitä tietoa on kerättävä, jotta voi osoittaa strategian ja vision toteutumisen onnistuneen? Tähän kohtaan olemme kirjanneet erilaisten kyselyjen tulosten arvioinnin ja hyödyntämisen tärkeyden. Kyselyitä ei saa tehdä vain kyselyiden vuoksi, saadulla palautteella on oltava merkitystä ja vaikutusta koulun arkeen.

5) Joustava oppimisympäristö. Tukeeko oppimisympäristömme jokaisen opiskelijan yksilöllistä kehittymistä? Tähän kohtaan olemme kirjanneet oppimisympäristön, joka tukee mm. opintojen henkilökohtaistamista, omatahtista etenemistä kursseilla ja vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaaminen, mutta myös sen, että fyysinen oppimisympäristö tukisi mobiilioppimista.

Visiomme on:

Ylitornion yhteiskoulun lukiossa

motivoimme toisiamme

kehittymään yksilöinä ja

kehittämään toimintaamme

jakamalla osaamistamme

vastuullisessa, vuorovaikutteisessa,

tasa-arvoisessa ja teknologiaa hyödyntävässä 

oppimisympäristössä. 

Tutkimusmatkailua omassa mielessä

Viime päivityksestä on aivan luvattoman kauan aikaa. Tämä ei kuitenkaan tarjoita sitä, että hankeasiat olisivat levänneet laakereillaan - päinvastoin! Kun tekee, ei ehdi kertoa tehneensä! Kollegani Mirjamin lausahdus "joskus on hyvä kokea asioita, eikä vain raportoida niistä" (tai jotain saman suuntaista) on mainio muistutus asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Lukion neljäs jakso alkaa olla muutamaa koepäivää vaille valmis. Edellisen postauksen jälkeen on eletty yksityisessä lukiossa todella kiireinen tilinpäätös-talousarvio-tilintarkastus-yhtiökokous-aika. Yhtään kirjettä en muuten ole käynyt tänä lukuvuonna tiputtamassa postilaatikkoihin, kaikki kokousmateriaali on toimitettu hallituksen jäsenille skannattuina liitetiedostoina sähköpostilla. Muutenkin huomaan oman tulostamiseni vähentyneet aivan hurjasti. Ainoat paperit, jotka jaoin juuri päättyneellä ruotsin kurssilla, olivat viidet sanakokeet! Ei enää täpötäysiä kansioita, kyniäpursuvaa penaalia ja välitunteja kopiointijonossa. Tunnille lähtiessäni nappaan tabletin ja - ainakin vielä - oppikirjan käteeni ja olen valmis. Kirjoitelmiakaan en enää kadottele, sillä ne ovat tallessa opiskelijan ja minun yhteisessä Dropbox-kansiossa. Kommentoin kirjoitelmat Explain Everything-appsilla ja palautan takaisin Dropboxiin. Suullinen palaute punakynän rinnalla: kurssipalaute varmaan kertoo kannattiko. Toivottavasti!

Maaliskuu=yo-kuu. Yo-tutkinnon sähköistämisestä on kirjoitettu paljon ja nyt alkaa todellakin näyttää siltä, että muutos ON tulossa. Ja pian. Odotan mielenkiinnolla, millaisia kokeet ovat ja miten niihin vastataan aivan teknisesti. Ainakin hallinnon näkökulmasta yo-tutkinto kaipaa uudistusta. Esimerkiksi kokeisiin ilmoittautuminen, koetehtävien tilaaminen ja annettujen pisteiden raportointi paperia postittamalla tuntuu vanhanaikaiselta. Mikä oleellisinta: kuka meistä aikuisistakaan oikeasti kirjoittaa enää yhtään mitään käsin?

Lukuvuoden päättymiseen liittyvät asiat alkavat pyöriä yhä useammin mielessä; paljon on muistettava tehdä hankkeenkin eteen ennen opettajien ja opiskelijoiden päästämistä kesälomalle. On toteutettava hankkeen väliarviointikyselyt, päivitettävä oppikirjaluetteloon ensimmäistä kertaa myös appsiluettelo, kirjoitettava tvt-strategia vielä kerran uusiksi, uudistettava järjestyssäännöt BYOD-aikaan sopivaksi, hiottava koulun esittelyvideo julkaisukuntoon, järjestettävä opettajille koulutusta jne. Rehtorin työn huonoin puoli on jatkuva kiire ja työpävän sirpaleisuus, koskaan ei ole aikaa paneutua asiohin rauhassa. To-do-luettelo senkun vain pitenee...

Olen ollut muutaman päivän töissä kotona, sillä ympäristön muutos tekee aivoille aivan selvästi hyvää. Koeviikolla konttorissakin on rauhallista, mutta mikään ei voita kotisohvaa, kupillista (tai kahta, tai kolmea, tai...) tuoretta kahvia ja täydellistä hiljaisuutta (koiran haukkumista ei lasketa häiriöksi :D) silloin, kun pitää saada keskittyä tai aivan vain haaveilla ja unelmoida (vain työasioista, totta kai!) . Muutamassa päivässä ehtii lukea paljon tvt-aiheisia artikkeleita vaikka vain Facebookkiin jaettuina ja etsiä muualtakin netistä hyviä opetuscaseja. Kummasti on alkanut viime päivinä Pearltree kiinnostaa: saisiko siihen koottua kaiki nämä nettilinkit, joihin pitää ehtiä myöhemmin palata? Täytyy kysyä kaverilta.

Onpa Facebookista mitä mieltä tahansa, kukaan tuskin voi kieltää, etteikö se olisi upea kollegiaalisen tuen lähde ainakin tällaisena pedagogiikan murroskautena. Ainoa paikka, jossa olisin tällä hetkellä kotisohvaa mieluummin olisi Savonlinnan ILO-päivillä kuulemassa tvt:n käytöstä opetuksessa. Luotan kuitenkin siihen, että pääsen lukemaan päivien sisällöstä myöhemmin juuri Facen kautta, sillä tekniikkaan hurahtanut opetusväki on onneksi kovin avointa ja jakaa tietotaitoaan ilolla muillekin. Eläköön Creative Commons -ajattelu!