Maaliskuisen Seinäjoen koulutuksen jälkeen on tapahtunut paljon: yo-kokeet olivat ja menivät, ylihuomiseksi odotellaan jo tuloksia. Tornionjoki on päässyt jääpeitteestään, västäräkki keikkuu pihalla kertoen, että kesä on tulossa, vaikka juuri nyt ulkona puhaltaakin jäätävän kylmä pohjoistuuli. Hankkeesta raportointi on jäänyt vähäiseksi, mutta se kertoo enemmän tapahtumien runsaudesta, kuin niiden pulasta.
Tällä hetkellä voi todeta, että iPadien käytöstä on tullut niin luonnollinen osa arkeamme, että en enää oikein osaa raportoida niistä mitään uutta. Olen todella ylpeä nähdessäni, kuinka hienoja ja monipuolisia oppilastöitä eri aineissa on tämänkin kevään aikana tehty. Sydäntä lämmittää esimerkiksi äidinkielessä tyylikausista tehty kirjanen, jossa opiskelijat yhdistelivät upeasti kuvaa, ääntä ja tekstiä. Sellaisia ryhmätöitä pitäisi tehdä ehdottomasti lisää! Sähköiset kokeet tietyissä aineissa näyttävät myös tulleen jäädäkseen. Sähköinen oppimisympäristö iTunesU (jossa koulullamme on julkinen profiili) ja sähköinen palautuskansio Showbie ovat yhä useammalla opettajalla käytössä. Olen todella tyytyväinen opettajieni ja opiskelijoidemme tähän astiseen työhön, vaikka koko ajan tulee uusia ideoita ja vielä on paljon kehitettävää. Abit ovat vastanneet hankkeen loppukyselyyn, tuloksista raportoin erikseen seuraavassa postauksessa. Heidän yleinen näkemyksensä iPadien opetus- ja opiskelukäytöstä oli kuitenkin hyvin kannustava ja myönteinen. Muille opiskeijoille ja opettajille suunnatun välikyselyn vastauksia odottelen ensi viikon aikana.
Vaasan ja Seinäjoen koulutuspäivien jälkeen pyyntöjä tulla kertomaan 1:1- mallistamme on tullut lisää ja onpa meidät mainittu maakuntalehden koulumnissakin oppilaitoksena "jossa on pistetty tuulemaan". Hiihtolomalla kävin Tukholmassa opiskelemassa hieman lisää iTunesU-kurssiympäristön käyttöä ja pääsin vaihtamaan siellä muutaman sanan Applen Education Content Relationship Manager Gila Mielken kanssa. Hän vaikutti hyvin kiinnostuneelta tekemästämme työstä. Myös Lapin kieltenopettajilta tuli maaliskuussa pyyntö tulla kertomaan koulutuspäiville tablet-laitteiden opetuskäytöstä lukiossamme. Pidin Mirjami Hyttisen kanssa ”Särmää ja sähköä äikän ja kielten opetukseen”- koulutuksessa Arktikumissa parin tunnin luennon siitä, miten iPadia voi hyödyntää opettajan ja opiskelijan näkökulmasta.
Rovaniemen koulutuspäivän jälkeen olemme järjestäneet Ylitornion kunnan perusopetuksen opettajille VESO-koulutusta iPadien opetuskäytöstä. Huhtikuun aikana pidetyissä koulutuksissa (4x3tuntia) opiskeltiin 1) iPadien peruskäyttöä, 2) Keynotea ja iMovieta sekä MindMapperia, 3) Pages-ohjelmaa, Book Creatoria ja Morfo Boothia sekä 4) Explain everything-ohjelmaa, Socrativea ja Padletia. Tämän lisäksi olen käynyt kertomassa Applen pyynnöstä 1:1-mallistamme Jyväskylän yliopistolla pidetyssä Apple Learning Eventissä, joka järjestettiin yhteistyössä kuopiolaisyritys Ilona IT:n kanssa. Ilona IT:lle teimme keväällä myös REXI-lehdessä julkaistun mainoksen, jossa kerroin miksi meidän lukiomme valitsi 1:1-mallin.
Yhteistyö Vaasan ja Seinäjoen koulutukset meiltä tilanneen vaasalaisen iTronic-yrityksen kanssa on myös jatkunut. Seinäjoen koulutustapahtuman jälkeen iTronic tilasi meiltä vielä yhden koulutuksen, jonka kävin pitämässä Turussa Åbo akademin tiloissa huhtikuun lopussa. Aiheenani oli iPadin käyttö opetuksen, oppimisen ja arvioinnin työkaluna ja 1:1-mallin käyttöönotto rehtorin näkökulmasta. Tässä "iPad i lärande"-tapahtumassa minulla ei ollut opettajaa tai opiskelijoita matkassa, koska koulutus oli ruotsiksi. Etänä minua kyllä oli avustamassa koulusihteeri Päivi, joka toimi opiskelijan tavoin palauttaen "tutkielman" koulutuksen aikana luomaani Showbie-kansioon. Näin paikalla olevat opettajat näkivät konkreettisesti, miten prosessi, jossa opiskelija palauttaa työn opettajalle kommentoitavaksi, etenee. Turun koulutuksen jälkeen pidin samasta aiheesta etäluennon Google Hangoutin kautta Vasa yrkesinstitutin väelle. Kesäkuun alussa esittelyn saa kuulla vielä Kiirunan Hjalmar Lundbohmsskolanin lukiolaisryhmä, joka pysähtyy koulullamme matkallaan Haaparannalle.
Matkasaarnaajan työ on tuottanut jo konkreettista tulostakin. Olemme saaneet Applen Education Business Development Manager Ida Anderssonilta luvan markkinoida kouluamme ns. Lighthouse-oppilaitoksena. Epävirallisesti toki vielä, mutta kuitenkin. Tämä kertoo ainakin minulle siitä, että tekemäämme työtä arvostetaan kansallisella ja kansainväliselläkin tasolla. Vaikka hanke päättyy heinäkuun lopussa, pedagogiikan, arvioinnin ja opiskelumetodien kehittäminen mobiililaitteiden avulla vain jatkuu.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MindMapper. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MindMapper. Näytä kaikki tekstit
3.9.13
iPad-pajapäivä/Tiia Sivula
Tänään meillä ykkösluokkalaisilla oli ipadin käyttöön liittyvä pajapäivä. Aamun alkajaisiksi jakaannuimme kahteen ryhmään. Meidän täytyi tehdä artikkeli ilmastonmuutoksesta käyttäen erilaisia lähteitä. Tarkoituksena oli oppia hakemaan tietoa eri paikoista ja huomata luotettavat sivustot. Etsimme tietoa esimerkiksi YouTubesta, blogeista sekä Ylen sivuilta. Oli mielenkiintoista huomata, miten monesta paikasta voi löytää tietoa pelkän Wikipedian sijaan.
Seuraavaksi meidän jaettiin kolmeen ryhmään, joista jokainen meni omaan pajaansa. Ensimmäisessä pajassa opettelimme käsitekartan tekoa MindMapper-sovelluksella. Se vaikutti hyvältä ja melko nopeaoppiselta. Samassa pajassa kokeilimme myös QR-koodien tekoa ja niiden lukemista. Kävimme aina uusi koodi vihjeenämme pienen pulmaradan läpi.
Toisessa pajassa tutustuimme Keynoteen, Pagesiin sekä Evernoteen. Pages ja Evernote ovat muistiinpanotyökaluja, joilla on hyvä tehdä muistiinpanoja tunneilla. Evernotella voi myös äänittää puhetta ja opetusta, sekä niille voi helposti lisätä kuvia. Keynote on taas esitystyökalu, jolla tehdään dioja. Sekin vaikutti hyvältä ja käytännölliseltä.
Kolmannessa ja samalla viimeisessä pajassa teimme aamulla keräämistämme tiedoista Ilmastonmuutos nimisen kirjan Book Creatorilla. Kirja oli helppo toteuttaa ja sitä pystyy lukea valmiina versiona IBooksista. Lopuksi meille esiteltiin nopeasti Explain Everything -työkalu. Se vaikutti aluksi kamalan vaikealta, mutta siitä löytyi hyviäkin ominaisuuksia, kuten puheen nauhoitus esityksen tai kuvan päälle.
Päivä oli mukava sekä erilainen, ja opin paljon uutta ipadista ja sen käytöstä. Ajan myötä opin tunnistamaan itselleni sopivat työkalut muistiinpanojen tekemiseen ja muuhun opiskelukäyttöön, sillä kaikille eivät sovi samat sovellukset. Siksi tällaiset pajapäivät ovat tärkeitä, ja ne auttavat jokaista löytämään oman ja itselleen sopivan tavan opiskella ja oppia.
Seuraavaksi meidän jaettiin kolmeen ryhmään, joista jokainen meni omaan pajaansa. Ensimmäisessä pajassa opettelimme käsitekartan tekoa MindMapper-sovelluksella. Se vaikutti hyvältä ja melko nopeaoppiselta. Samassa pajassa kokeilimme myös QR-koodien tekoa ja niiden lukemista. Kävimme aina uusi koodi vihjeenämme pienen pulmaradan läpi.
Toisessa pajassa tutustuimme Keynoteen, Pagesiin sekä Evernoteen. Pages ja Evernote ovat muistiinpanotyökaluja, joilla on hyvä tehdä muistiinpanoja tunneilla. Evernotella voi myös äänittää puhetta ja opetusta, sekä niille voi helposti lisätä kuvia. Keynote on taas esitystyökalu, jolla tehdään dioja. Sekin vaikutti hyvältä ja käytännölliseltä.
Kolmannessa ja samalla viimeisessä pajassa teimme aamulla keräämistämme tiedoista Ilmastonmuutos nimisen kirjan Book Creatorilla. Kirja oli helppo toteuttaa ja sitä pystyy lukea valmiina versiona IBooksista. Lopuksi meille esiteltiin nopeasti Explain Everything -työkalu. Se vaikutti aluksi kamalan vaikealta, mutta siitä löytyi hyviäkin ominaisuuksia, kuten puheen nauhoitus esityksen tai kuvan päälle.
Päivä oli mukava sekä erilainen, ja opin paljon uutta ipadista ja sen käytöstä. Ajan myötä opin tunnistamaan itselleni sopivat työkalut muistiinpanojen tekemiseen ja muuhun opiskelukäyttöön, sillä kaikille eivät sovi samat sovellukset. Siksi tällaiset pajapäivät ovat tärkeitä, ja ne auttavat jokaista löytämään oman ja itselleen sopivan tavan opiskella ja oppia.
2.9.13
Ykkösten pajapäivä: tiedonhakua ja tuottamista
Tänään lukiolla vietettiin erilaista työpäivää. Abeilla päivä oli varattu preliminäärikokeisiin, salissa ahersi kuuden tunnin ajan joukko kokelaita äidinkielen, kielten ja eri reaaliaineiden tehtävien parissa kynät sauhuten. Ykkösille järjestimme pajapäivän iPadin eri sovellusten opiskelukäytöstä ja kakkoset tekivät tabletilla videoita valtakunnalliseen "Rasisti on pahisti"- kilpailuun.
Ykkösten pajapäivä alkoi tiedonhaulla
Ykkösten paja alkoi tiedonhakutehtävällä, jonka tavoitteena oli harjoitella useiden eri lähteiden käyttöä artikkelin, tutkielman tai muun koulutyön laatimisessa tietystä aiheesta. Halusimme opiskelijoidemme huomaavan, että tietoa ei löydy vain Wikipediasta, ja että hakukielen muuttaminen vaikkapa englanniksi voi joidenkin aihealueiden kohdalla laajentaa ja monipuolistaa löytyvän tiedon määrää.
Tehtävänantomme oli:
"Kirjoita aamun ensimmäisen pajan aikana yhtenäinen artikkeli, jossa tiivistät alla olevasta ilmiöstä löytämäsi tiedon sujuvaksi tekstiksi. Muista mainita lähteet! Lisää tekstiin myös kuvia ja videolinkkejä. Käytä Pages-appsia.
iklim degisikligi
Käy läpi kaikki seuraavat kanavat:
1) Google:kaksi mielestäsi luotettavaa lähdettä
2) Google-kuvahaku
3) Youtube: yksi mielestäsi luotettava lähde
4) Yle
5) Internetix.fi
6) Khan Academy ja TED
7) jokin lehtiartikkeli
8) jokin blogi
9) PLN, Personal Learning Network.
Opiskelijat selvittivät turkinkielisen termin iklim degisikligi merkityksen hyvin näppärästi joko käyttämällä Googlen kuvahakua tai Wikipedian "Muilla kielillä"-toimintoa. Kun termi oli suomennettu varsinainen tiedonhaku ilmastonmuutoksesta oli helppo käynnistää. Googlessa luotettaviksi lähteiksi löytyivät esim. Suomen ympäristöhallinnon tai Ilmatieteen laitoksen sivut. Kuvahausta opiskelijat poimivat havainnollistavia kuvia kasvihuoneilmiötä kuvaavista kaavioista ja palavasta maapallosta yksinäisellä jäälautalla seilaaviin jääkarhuihin. Aiheeseen liittyviä Youtube-videoita löytyi parhaiten, kun hakukieleksi vaihtoi englannin.
Ylen sivuilta useimmat opiskelijat poimivat valtakunnallisia ja paikallisia uutisartikkeleita. Haasteena nauhoitettujen uutislähetysten seuraamisessa oli luokkatilanteen häly. Moni opiskelija kytkikin kännykkänsä kuulokkeet tablettiin, jolloin videoleikkeiden seuraaminen oli helppoa, vaikka vieressä istuva kaveri kuuntelikin eri lähdettä. Internetix vei opiskelijat lukion kurssisältöjen pariin.
Khan Academystä yksikään opiskelija ei onnistunut löytämään aiheeseen liittyvää luentoa, TEDistä luentoja löytyi useita. Haastavaa näiden englanninkielisten lähteiden käytössä on niissä käytetty sanasto, jonka seuraamiseen lukion 1. luokkalaisen kielitaito ei vielä välttämättä riitä. Lehtiartikkeli tiedon lähteenä johti useimmat opiskelijat Helsingin Sanomien artikkeleihin, joissa esim. eri tutkijat toivat esille ilmastonmuutoksen seurauksia ja nykytilannetta.
Blogien käyttö tiedonlähteenä vaatii vielä harjoittelua, samoin PLN:n käyttö. Esille nousi kysymyksiä: Voiko blogitekstiä käyttää oman tutkielman lähteenä, onko blogi aina jonkun ihmisen epävirallinen mielipide vai voiko se olla hyvinkin informatiivinen? Blogien tiedon oikeellisuutta arvioitaessa on hyvä tarkistaa ainakin kuka kirjoittaja on ja onko hän ilmoittanut yhteystietonsa, edustaako kirjoittaja itseään vai jotain yhdistystä/järjestöä/viranomaista tai jotain kaupallista yritystä, onko blogissa lähdeviitteitä jne.
PLN voi olla nuorilla vielä suhteellisen suppea, jos Facebook-kavereita ei lasketa mukaan. Toisaalta Facebookiin esitettyyn kysymykseen voi saada kaverin tai varsinkin jonkin asiantuntijaryhmän kautta todella hyvän ja kattavan vastauksen tai viittauksen siihen, mistä tietoa voi löytää. Erinomainen esimerkki omalla kohdallani on Facen "Tabletlaitteet opetuksessa"-ryhmä, josta olen aina saanut nopean ja asiantuntevan avun jokaiseen tabletin käyttöä koskevaan ongelmaani.
Sovellusten harjoittelua
Tiedonhakutehtävän jälkeen aloimme harjoitella eri sovellusten käyttöä. Ilmastonmuutoksesta kirjoitettua artikkelia käytettiin pohjana ainakin Book Creator-appsin harjoittelussa. Jokainen teki omasta artikkelistaan pienen kirjasen, videoi ja haastatteli kirjaan kaveria sekä nauhoitti kuvatekstin ottamaansa kuvaan. Kirjanen avattiin iBooks-näkymässä, mutta varmistettiin myös, että sen vienti opettajan Dropboxiin onnistuisi.
Pajoissa harjoiteltiin pienryhmissä BC:n lisäksi mm. MindMapperia, Keynotea ja Evernotea. Ehdittiinpä päivän aikana testata pientä ratatehtävää QR-koodeilla, luoda oma koodi ja opiskella vähän Explain Everythingiäkin. Opiskelijaturtor Juho esitteli opiskelijoille myös Notability-appsin, jota ei kylläkään tänä vuonna ladattu koulun rahalla laitteille valmiiksi. Tasapuolisuuden vuoksi tämänkin vuoden ykkösille jätettiin jotain omaa hankittavaksi... Näin laitteen käyttö nimenomaan oman oppimisen ja henkilökohtaisten valintojen tukemiseen korostuu entisestään.
Ykkösten pajapäivä oli tiedontäyteinen ja rankka, mutta toivottavasti todella antoisa! Taas sain suureksi ilokseni huomata, kuinka osaavia ja innostuneita opettajamme ja opiskelijatutorimme ovat; ulkopuolisia kouluttajia emme tarvinneet tänäänkään :D!
Tässä ykkösten kommentteja:
"Pajapäivänä opettelimme käyttämään erillaisia opiskeluun liittyviä ohjelmia ja miten saapi töitä jaetuksi. Opiskelimme käyttämään QRReaderiä, MindMapperiä, Keynotea, Evernotea, Book Creatoria, Explain everythingiä. Niistä on tosi paljo apua opiskeluun ja eri sovellutukset sopivat erilailla eri oppiaineisiin."
"Ainakin itse opin käyttämään monia sovelluksia paremmin ja myös aivan uusia. Oppi myös tajuamaan enemmän, miten paljon opiskelussa voi hyödyntää Ipadin eri sovelluksia."
"Päivä on ollut todella kiinnostava ja olen oppinut todella paljon. Olisi kiva jos tällaisia päiviä olisi enemmän koska ne ovat todella hauskoja ja erilaisia. Toivottavasti tällaisia pidetään useamminkin."
Kakkosten päivästä seuraavassa päivityksessä.
Ykkösten pajapäivä alkoi tiedonhaulla
Ykkösten paja alkoi tiedonhakutehtävällä, jonka tavoitteena oli harjoitella useiden eri lähteiden käyttöä artikkelin, tutkielman tai muun koulutyön laatimisessa tietystä aiheesta. Halusimme opiskelijoidemme huomaavan, että tietoa ei löydy vain Wikipediasta, ja että hakukielen muuttaminen vaikkapa englanniksi voi joidenkin aihealueiden kohdalla laajentaa ja monipuolistaa löytyvän tiedon määrää.
Tehtävänantomme oli:
"Kirjoita aamun ensimmäisen pajan aikana yhtenäinen artikkeli, jossa tiivistät alla olevasta ilmiöstä löytämäsi tiedon sujuvaksi tekstiksi. Muista mainita lähteet! Lisää tekstiin myös kuvia ja videolinkkejä. Käytä Pages-appsia.
iklim degisikligi
Käy läpi kaikki seuraavat kanavat:
1) Google:kaksi mielestäsi luotettavaa lähdettä
2) Google-kuvahaku
3) Youtube: yksi mielestäsi luotettava lähde
4) Yle
5) Internetix.fi
6) Khan Academy ja TED
7) jokin lehtiartikkeli
8) jokin blogi
9) PLN, Personal Learning Network.
Opiskelijat selvittivät turkinkielisen termin iklim degisikligi merkityksen hyvin näppärästi joko käyttämällä Googlen kuvahakua tai Wikipedian "Muilla kielillä"-toimintoa. Kun termi oli suomennettu varsinainen tiedonhaku ilmastonmuutoksesta oli helppo käynnistää. Googlessa luotettaviksi lähteiksi löytyivät esim. Suomen ympäristöhallinnon tai Ilmatieteen laitoksen sivut. Kuvahausta opiskelijat poimivat havainnollistavia kuvia kasvihuoneilmiötä kuvaavista kaavioista ja palavasta maapallosta yksinäisellä jäälautalla seilaaviin jääkarhuihin. Aiheeseen liittyviä Youtube-videoita löytyi parhaiten, kun hakukieleksi vaihtoi englannin.
Ylen sivuilta useimmat opiskelijat poimivat valtakunnallisia ja paikallisia uutisartikkeleita. Haasteena nauhoitettujen uutislähetysten seuraamisessa oli luokkatilanteen häly. Moni opiskelija kytkikin kännykkänsä kuulokkeet tablettiin, jolloin videoleikkeiden seuraaminen oli helppoa, vaikka vieressä istuva kaveri kuuntelikin eri lähdettä. Internetix vei opiskelijat lukion kurssisältöjen pariin.
Khan Academystä yksikään opiskelija ei onnistunut löytämään aiheeseen liittyvää luentoa, TEDistä luentoja löytyi useita. Haastavaa näiden englanninkielisten lähteiden käytössä on niissä käytetty sanasto, jonka seuraamiseen lukion 1. luokkalaisen kielitaito ei vielä välttämättä riitä. Lehtiartikkeli tiedon lähteenä johti useimmat opiskelijat Helsingin Sanomien artikkeleihin, joissa esim. eri tutkijat toivat esille ilmastonmuutoksen seurauksia ja nykytilannetta.
Blogien käyttö tiedonlähteenä vaatii vielä harjoittelua, samoin PLN:n käyttö. Esille nousi kysymyksiä: Voiko blogitekstiä käyttää oman tutkielman lähteenä, onko blogi aina jonkun ihmisen epävirallinen mielipide vai voiko se olla hyvinkin informatiivinen? Blogien tiedon oikeellisuutta arvioitaessa on hyvä tarkistaa ainakin kuka kirjoittaja on ja onko hän ilmoittanut yhteystietonsa, edustaako kirjoittaja itseään vai jotain yhdistystä/järjestöä/viranomaista tai jotain kaupallista yritystä, onko blogissa lähdeviitteitä jne.
PLN voi olla nuorilla vielä suhteellisen suppea, jos Facebook-kavereita ei lasketa mukaan. Toisaalta Facebookiin esitettyyn kysymykseen voi saada kaverin tai varsinkin jonkin asiantuntijaryhmän kautta todella hyvän ja kattavan vastauksen tai viittauksen siihen, mistä tietoa voi löytää. Erinomainen esimerkki omalla kohdallani on Facen "Tabletlaitteet opetuksessa"-ryhmä, josta olen aina saanut nopean ja asiantuntevan avun jokaiseen tabletin käyttöä koskevaan ongelmaani.
Sovellusten harjoittelua
Tiedonhakutehtävän jälkeen aloimme harjoitella eri sovellusten käyttöä. Ilmastonmuutoksesta kirjoitettua artikkelia käytettiin pohjana ainakin Book Creator-appsin harjoittelussa. Jokainen teki omasta artikkelistaan pienen kirjasen, videoi ja haastatteli kirjaan kaveria sekä nauhoitti kuvatekstin ottamaansa kuvaan. Kirjanen avattiin iBooks-näkymässä, mutta varmistettiin myös, että sen vienti opettajan Dropboxiin onnistuisi.
Pajoissa harjoiteltiin pienryhmissä BC:n lisäksi mm. MindMapperia, Keynotea ja Evernotea. Ehdittiinpä päivän aikana testata pientä ratatehtävää QR-koodeilla, luoda oma koodi ja opiskella vähän Explain Everythingiäkin. Opiskelijaturtor Juho esitteli opiskelijoille myös Notability-appsin, jota ei kylläkään tänä vuonna ladattu koulun rahalla laitteille valmiiksi. Tasapuolisuuden vuoksi tämänkin vuoden ykkösille jätettiin jotain omaa hankittavaksi... Näin laitteen käyttö nimenomaan oman oppimisen ja henkilökohtaisten valintojen tukemiseen korostuu entisestään.
Ykkösten pajapäivä oli tiedontäyteinen ja rankka, mutta toivottavasti todella antoisa! Taas sain suureksi ilokseni huomata, kuinka osaavia ja innostuneita opettajamme ja opiskelijatutorimme ovat; ulkopuolisia kouluttajia emme tarvinneet tänäänkään :D!
Tässä ykkösten kommentteja:
"Pajapäivänä opettelimme käyttämään erillaisia opiskeluun liittyviä ohjelmia ja miten saapi töitä jaetuksi. Opiskelimme käyttämään QRReaderiä, MindMapperiä, Keynotea, Evernotea, Book Creatoria, Explain everythingiä. Niistä on tosi paljo apua opiskeluun ja eri sovellutukset sopivat erilailla eri oppiaineisiin."
"Ainakin itse opin käyttämään monia sovelluksia paremmin ja myös aivan uusia. Oppi myös tajuamaan enemmän, miten paljon opiskelussa voi hyödyntää Ipadin eri sovelluksia."
"Päivä on ollut todella kiinnostava ja olen oppinut todella paljon. Olisi kiva jos tällaisia päiviä olisi enemmän koska ne ovat todella hauskoja ja erilaisia. Toivottavasti tällaisia pidetään useamminkin."
Kakkosten päivästä seuraavassa päivityksessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)