Tänään meillä ykkösluokkalaisilla oli ipadin käyttöön liittyvä pajapäivä. Aamun alkajaisiksi jakaannuimme kahteen ryhmään. Meidän täytyi tehdä artikkeli ilmastonmuutoksesta käyttäen erilaisia lähteitä. Tarkoituksena oli oppia hakemaan tietoa eri paikoista ja huomata luotettavat sivustot. Etsimme tietoa esimerkiksi YouTubesta, blogeista sekä Ylen sivuilta. Oli mielenkiintoista huomata, miten monesta paikasta voi löytää tietoa pelkän Wikipedian sijaan.
Seuraavaksi meidän jaettiin kolmeen ryhmään, joista jokainen meni omaan pajaansa. Ensimmäisessä pajassa opettelimme käsitekartan tekoa MindMapper-sovelluksella. Se vaikutti hyvältä ja melko nopeaoppiselta. Samassa pajassa kokeilimme myös QR-koodien tekoa ja niiden lukemista. Kävimme aina uusi koodi vihjeenämme pienen pulmaradan läpi.
Toisessa pajassa tutustuimme Keynoteen, Pagesiin sekä Evernoteen. Pages ja Evernote ovat muistiinpanotyökaluja, joilla on hyvä tehdä muistiinpanoja tunneilla. Evernotella voi myös äänittää puhetta ja opetusta, sekä niille voi helposti lisätä kuvia. Keynote on taas esitystyökalu, jolla tehdään dioja. Sekin vaikutti hyvältä ja käytännölliseltä.
Kolmannessa ja samalla viimeisessä pajassa teimme aamulla keräämistämme tiedoista Ilmastonmuutos nimisen kirjan Book Creatorilla. Kirja oli helppo toteuttaa ja sitä pystyy lukea valmiina versiona IBooksista. Lopuksi meille esiteltiin nopeasti Explain Everything -työkalu. Se vaikutti aluksi kamalan vaikealta, mutta siitä löytyi hyviäkin ominaisuuksia, kuten puheen nauhoitus esityksen tai kuvan päälle.
Päivä oli mukava sekä erilainen, ja opin paljon uutta ipadista ja sen käytöstä. Ajan myötä opin tunnistamaan itselleni sopivat työkalut muistiinpanojen tekemiseen ja muuhun opiskelukäyttöön, sillä kaikille eivät sovi samat sovellukset. Siksi tällaiset pajapäivät ovat tärkeitä, ja ne auttavat jokaista löytämään oman ja itselleen sopivan tavan opiskella ja oppia.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste QR-koodi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste QR-koodi. Näytä kaikki tekstit
2.9.13
Ykkösten pajapäivä: tiedonhakua ja tuottamista
Tänään lukiolla vietettiin erilaista työpäivää. Abeilla päivä oli varattu preliminäärikokeisiin, salissa ahersi kuuden tunnin ajan joukko kokelaita äidinkielen, kielten ja eri reaaliaineiden tehtävien parissa kynät sauhuten. Ykkösille järjestimme pajapäivän iPadin eri sovellusten opiskelukäytöstä ja kakkoset tekivät tabletilla videoita valtakunnalliseen "Rasisti on pahisti"- kilpailuun.
Ykkösten pajapäivä alkoi tiedonhaulla
Ykkösten paja alkoi tiedonhakutehtävällä, jonka tavoitteena oli harjoitella useiden eri lähteiden käyttöä artikkelin, tutkielman tai muun koulutyön laatimisessa tietystä aiheesta. Halusimme opiskelijoidemme huomaavan, että tietoa ei löydy vain Wikipediasta, ja että hakukielen muuttaminen vaikkapa englanniksi voi joidenkin aihealueiden kohdalla laajentaa ja monipuolistaa löytyvän tiedon määrää.
Tehtävänantomme oli:
"Kirjoita aamun ensimmäisen pajan aikana yhtenäinen artikkeli, jossa tiivistät alla olevasta ilmiöstä löytämäsi tiedon sujuvaksi tekstiksi. Muista mainita lähteet! Lisää tekstiin myös kuvia ja videolinkkejä. Käytä Pages-appsia.
iklim degisikligi
Käy läpi kaikki seuraavat kanavat:
1) Google:kaksi mielestäsi luotettavaa lähdettä
2) Google-kuvahaku
3) Youtube: yksi mielestäsi luotettava lähde
4) Yle
5) Internetix.fi
6) Khan Academy ja TED
7) jokin lehtiartikkeli
8) jokin blogi
9) PLN, Personal Learning Network.
Opiskelijat selvittivät turkinkielisen termin iklim degisikligi merkityksen hyvin näppärästi joko käyttämällä Googlen kuvahakua tai Wikipedian "Muilla kielillä"-toimintoa. Kun termi oli suomennettu varsinainen tiedonhaku ilmastonmuutoksesta oli helppo käynnistää. Googlessa luotettaviksi lähteiksi löytyivät esim. Suomen ympäristöhallinnon tai Ilmatieteen laitoksen sivut. Kuvahausta opiskelijat poimivat havainnollistavia kuvia kasvihuoneilmiötä kuvaavista kaavioista ja palavasta maapallosta yksinäisellä jäälautalla seilaaviin jääkarhuihin. Aiheeseen liittyviä Youtube-videoita löytyi parhaiten, kun hakukieleksi vaihtoi englannin.
Ylen sivuilta useimmat opiskelijat poimivat valtakunnallisia ja paikallisia uutisartikkeleita. Haasteena nauhoitettujen uutislähetysten seuraamisessa oli luokkatilanteen häly. Moni opiskelija kytkikin kännykkänsä kuulokkeet tablettiin, jolloin videoleikkeiden seuraaminen oli helppoa, vaikka vieressä istuva kaveri kuuntelikin eri lähdettä. Internetix vei opiskelijat lukion kurssisältöjen pariin.
Khan Academystä yksikään opiskelija ei onnistunut löytämään aiheeseen liittyvää luentoa, TEDistä luentoja löytyi useita. Haastavaa näiden englanninkielisten lähteiden käytössä on niissä käytetty sanasto, jonka seuraamiseen lukion 1. luokkalaisen kielitaito ei vielä välttämättä riitä. Lehtiartikkeli tiedon lähteenä johti useimmat opiskelijat Helsingin Sanomien artikkeleihin, joissa esim. eri tutkijat toivat esille ilmastonmuutoksen seurauksia ja nykytilannetta.
Blogien käyttö tiedonlähteenä vaatii vielä harjoittelua, samoin PLN:n käyttö. Esille nousi kysymyksiä: Voiko blogitekstiä käyttää oman tutkielman lähteenä, onko blogi aina jonkun ihmisen epävirallinen mielipide vai voiko se olla hyvinkin informatiivinen? Blogien tiedon oikeellisuutta arvioitaessa on hyvä tarkistaa ainakin kuka kirjoittaja on ja onko hän ilmoittanut yhteystietonsa, edustaako kirjoittaja itseään vai jotain yhdistystä/järjestöä/viranomaista tai jotain kaupallista yritystä, onko blogissa lähdeviitteitä jne.
PLN voi olla nuorilla vielä suhteellisen suppea, jos Facebook-kavereita ei lasketa mukaan. Toisaalta Facebookiin esitettyyn kysymykseen voi saada kaverin tai varsinkin jonkin asiantuntijaryhmän kautta todella hyvän ja kattavan vastauksen tai viittauksen siihen, mistä tietoa voi löytää. Erinomainen esimerkki omalla kohdallani on Facen "Tabletlaitteet opetuksessa"-ryhmä, josta olen aina saanut nopean ja asiantuntevan avun jokaiseen tabletin käyttöä koskevaan ongelmaani.
Sovellusten harjoittelua
Tiedonhakutehtävän jälkeen aloimme harjoitella eri sovellusten käyttöä. Ilmastonmuutoksesta kirjoitettua artikkelia käytettiin pohjana ainakin Book Creator-appsin harjoittelussa. Jokainen teki omasta artikkelistaan pienen kirjasen, videoi ja haastatteli kirjaan kaveria sekä nauhoitti kuvatekstin ottamaansa kuvaan. Kirjanen avattiin iBooks-näkymässä, mutta varmistettiin myös, että sen vienti opettajan Dropboxiin onnistuisi.
Pajoissa harjoiteltiin pienryhmissä BC:n lisäksi mm. MindMapperia, Keynotea ja Evernotea. Ehdittiinpä päivän aikana testata pientä ratatehtävää QR-koodeilla, luoda oma koodi ja opiskella vähän Explain Everythingiäkin. Opiskelijaturtor Juho esitteli opiskelijoille myös Notability-appsin, jota ei kylläkään tänä vuonna ladattu koulun rahalla laitteille valmiiksi. Tasapuolisuuden vuoksi tämänkin vuoden ykkösille jätettiin jotain omaa hankittavaksi... Näin laitteen käyttö nimenomaan oman oppimisen ja henkilökohtaisten valintojen tukemiseen korostuu entisestään.
Ykkösten pajapäivä oli tiedontäyteinen ja rankka, mutta toivottavasti todella antoisa! Taas sain suureksi ilokseni huomata, kuinka osaavia ja innostuneita opettajamme ja opiskelijatutorimme ovat; ulkopuolisia kouluttajia emme tarvinneet tänäänkään :D!
Tässä ykkösten kommentteja:
"Pajapäivänä opettelimme käyttämään erillaisia opiskeluun liittyviä ohjelmia ja miten saapi töitä jaetuksi. Opiskelimme käyttämään QRReaderiä, MindMapperiä, Keynotea, Evernotea, Book Creatoria, Explain everythingiä. Niistä on tosi paljo apua opiskeluun ja eri sovellutukset sopivat erilailla eri oppiaineisiin."
"Ainakin itse opin käyttämään monia sovelluksia paremmin ja myös aivan uusia. Oppi myös tajuamaan enemmän, miten paljon opiskelussa voi hyödyntää Ipadin eri sovelluksia."
"Päivä on ollut todella kiinnostava ja olen oppinut todella paljon. Olisi kiva jos tällaisia päiviä olisi enemmän koska ne ovat todella hauskoja ja erilaisia. Toivottavasti tällaisia pidetään useamminkin."
Kakkosten päivästä seuraavassa päivityksessä.
Ykkösten pajapäivä alkoi tiedonhaulla
Ykkösten paja alkoi tiedonhakutehtävällä, jonka tavoitteena oli harjoitella useiden eri lähteiden käyttöä artikkelin, tutkielman tai muun koulutyön laatimisessa tietystä aiheesta. Halusimme opiskelijoidemme huomaavan, että tietoa ei löydy vain Wikipediasta, ja että hakukielen muuttaminen vaikkapa englanniksi voi joidenkin aihealueiden kohdalla laajentaa ja monipuolistaa löytyvän tiedon määrää.
Tehtävänantomme oli:
"Kirjoita aamun ensimmäisen pajan aikana yhtenäinen artikkeli, jossa tiivistät alla olevasta ilmiöstä löytämäsi tiedon sujuvaksi tekstiksi. Muista mainita lähteet! Lisää tekstiin myös kuvia ja videolinkkejä. Käytä Pages-appsia.
iklim degisikligi
Käy läpi kaikki seuraavat kanavat:
1) Google:kaksi mielestäsi luotettavaa lähdettä
2) Google-kuvahaku
3) Youtube: yksi mielestäsi luotettava lähde
4) Yle
5) Internetix.fi
6) Khan Academy ja TED
7) jokin lehtiartikkeli
8) jokin blogi
9) PLN, Personal Learning Network.
Opiskelijat selvittivät turkinkielisen termin iklim degisikligi merkityksen hyvin näppärästi joko käyttämällä Googlen kuvahakua tai Wikipedian "Muilla kielillä"-toimintoa. Kun termi oli suomennettu varsinainen tiedonhaku ilmastonmuutoksesta oli helppo käynnistää. Googlessa luotettaviksi lähteiksi löytyivät esim. Suomen ympäristöhallinnon tai Ilmatieteen laitoksen sivut. Kuvahausta opiskelijat poimivat havainnollistavia kuvia kasvihuoneilmiötä kuvaavista kaavioista ja palavasta maapallosta yksinäisellä jäälautalla seilaaviin jääkarhuihin. Aiheeseen liittyviä Youtube-videoita löytyi parhaiten, kun hakukieleksi vaihtoi englannin.
Ylen sivuilta useimmat opiskelijat poimivat valtakunnallisia ja paikallisia uutisartikkeleita. Haasteena nauhoitettujen uutislähetysten seuraamisessa oli luokkatilanteen häly. Moni opiskelija kytkikin kännykkänsä kuulokkeet tablettiin, jolloin videoleikkeiden seuraaminen oli helppoa, vaikka vieressä istuva kaveri kuuntelikin eri lähdettä. Internetix vei opiskelijat lukion kurssisältöjen pariin.
Khan Academystä yksikään opiskelija ei onnistunut löytämään aiheeseen liittyvää luentoa, TEDistä luentoja löytyi useita. Haastavaa näiden englanninkielisten lähteiden käytössä on niissä käytetty sanasto, jonka seuraamiseen lukion 1. luokkalaisen kielitaito ei vielä välttämättä riitä. Lehtiartikkeli tiedon lähteenä johti useimmat opiskelijat Helsingin Sanomien artikkeleihin, joissa esim. eri tutkijat toivat esille ilmastonmuutoksen seurauksia ja nykytilannetta.
Blogien käyttö tiedonlähteenä vaatii vielä harjoittelua, samoin PLN:n käyttö. Esille nousi kysymyksiä: Voiko blogitekstiä käyttää oman tutkielman lähteenä, onko blogi aina jonkun ihmisen epävirallinen mielipide vai voiko se olla hyvinkin informatiivinen? Blogien tiedon oikeellisuutta arvioitaessa on hyvä tarkistaa ainakin kuka kirjoittaja on ja onko hän ilmoittanut yhteystietonsa, edustaako kirjoittaja itseään vai jotain yhdistystä/järjestöä/viranomaista tai jotain kaupallista yritystä, onko blogissa lähdeviitteitä jne.
PLN voi olla nuorilla vielä suhteellisen suppea, jos Facebook-kavereita ei lasketa mukaan. Toisaalta Facebookiin esitettyyn kysymykseen voi saada kaverin tai varsinkin jonkin asiantuntijaryhmän kautta todella hyvän ja kattavan vastauksen tai viittauksen siihen, mistä tietoa voi löytää. Erinomainen esimerkki omalla kohdallani on Facen "Tabletlaitteet opetuksessa"-ryhmä, josta olen aina saanut nopean ja asiantuntevan avun jokaiseen tabletin käyttöä koskevaan ongelmaani.
Sovellusten harjoittelua
Tiedonhakutehtävän jälkeen aloimme harjoitella eri sovellusten käyttöä. Ilmastonmuutoksesta kirjoitettua artikkelia käytettiin pohjana ainakin Book Creator-appsin harjoittelussa. Jokainen teki omasta artikkelistaan pienen kirjasen, videoi ja haastatteli kirjaan kaveria sekä nauhoitti kuvatekstin ottamaansa kuvaan. Kirjanen avattiin iBooks-näkymässä, mutta varmistettiin myös, että sen vienti opettajan Dropboxiin onnistuisi.
Pajoissa harjoiteltiin pienryhmissä BC:n lisäksi mm. MindMapperia, Keynotea ja Evernotea. Ehdittiinpä päivän aikana testata pientä ratatehtävää QR-koodeilla, luoda oma koodi ja opiskella vähän Explain Everythingiäkin. Opiskelijaturtor Juho esitteli opiskelijoille myös Notability-appsin, jota ei kylläkään tänä vuonna ladattu koulun rahalla laitteille valmiiksi. Tasapuolisuuden vuoksi tämänkin vuoden ykkösille jätettiin jotain omaa hankittavaksi... Näin laitteen käyttö nimenomaan oman oppimisen ja henkilökohtaisten valintojen tukemiseen korostuu entisestään.
Ykkösten pajapäivä oli tiedontäyteinen ja rankka, mutta toivottavasti todella antoisa! Taas sain suureksi ilokseni huomata, kuinka osaavia ja innostuneita opettajamme ja opiskelijatutorimme ovat; ulkopuolisia kouluttajia emme tarvinneet tänäänkään :D!
Tässä ykkösten kommentteja:
"Pajapäivänä opettelimme käyttämään erillaisia opiskeluun liittyviä ohjelmia ja miten saapi töitä jaetuksi. Opiskelimme käyttämään QRReaderiä, MindMapperiä, Keynotea, Evernotea, Book Creatoria, Explain everythingiä. Niistä on tosi paljo apua opiskeluun ja eri sovellutukset sopivat erilailla eri oppiaineisiin."
"Ainakin itse opin käyttämään monia sovelluksia paremmin ja myös aivan uusia. Oppi myös tajuamaan enemmän, miten paljon opiskelussa voi hyödyntää Ipadin eri sovelluksia."
"Päivä on ollut todella kiinnostava ja olen oppinut todella paljon. Olisi kiva jos tällaisia päiviä olisi enemmän koska ne ovat todella hauskoja ja erilaisia. Toivottavasti tällaisia pidetään useamminkin."
Kakkosten päivästä seuraavassa päivityksessä.
21.4.13
Lisättyä todellisuutta ja QR-koodeja
Viime viikon torstaina lukiolla vieraili joukko senioreja kuulemassa iPadin opetuskäytöstä. Kerroin heille, kuinka hauskaa työnteko nykyään on, kun saa lähes päivittäin ahaa-elämyksiä oppiessaan uutta. Toivottavasti lapsellinen innokkuuteni tarttui muutamaan heistäkin, sillä verkkolehtemme jutun otsikkoa lainaten 'Ipad sopii eläkeläisellekin".
Viime viikolla testasin Aurasma-nimistä appsia, jolla sai rahan laulamaan, tai ainakin soittamaan Euroopan hymniä. Lisätty todellisuus on ollut minulle terminä tuttu, mutta koskaan aikaisemmin en ollut testannut sitä käytännössä. Kerrankin reksillä oli näyttää opiskelijoille jotain, mitä he eivät olleet aikaisemmin nähneet! Hieno tunne!! :) En kyllä yhtään tiedä, mihin tätä Aurasmaa, tai lisättyä todellisuutta yleensä, voisi opetuksessa käyttää, mutta eiköhän sekin joskus selviä.
QR-koodit ovat kiinnostaneet minua jo kauan. Minusta on aivan fantastista, kuinka paljon tarinaa saa piilotettua pienen mustavalkoisen ruudun sisälle! QR-koodien hyödyntämisestä liikuntatunneilla olen nähnyt monta hienoa esimerkkiä ja nyt jääkiekko-opettajamme onkin alkanut suunnitella kesäharjoitteluohjeiden jakamista koodeilla. Huomattavasti visuaalisempaa, kuin pelkkä nettilinkki, josta opiskelija voisi käydä katsomassa tietyn harjoitusliikkeen ohjeet. Facebookissa näin toisen upean esimerkin: nuottien vieressä olevista koodeista opiskelija voi käydä kuuntelemassa, miten tietty rumpu-, kitara- tai lauluosuus pitäisi mennä. Erittäin havainnollista!
Ensi viikko on Lukuviikko ja vietämme sitä lukiolla esittelemällä omia lukukokemuksiamme. Yksi lempikirjoistani on Liza Marklundin Gömda - Uhatut, toinen Dan Brownin Da Vinci-koodi ja kolmas Sofi Oksasen Puhdistus. Kaikki kirjat aion esitellä yhdistelemällä kuvaa, tekstiä ja ääntä. Uhatut-kirjasta teen QR-koodin, jonka skannaamalla opiskelija pääsee kuuntelemaan Liza Marklundin haastattelun kyseisen kirjan herättämästä kohusta, på svenska tietenkin. Da Vinci koodin voisin linkittää vaikkapa Wikipedian Graalin maljaan tai Magdalan Mariaan ja Puhdistus-kirjan tarinasta tehdyn elokuvan traileriin, vaikka kirja aivan karmaisevan raaka elokuvana olikin.
Muutaman viikon kuluttua on aika summata lukukauden aikana opittu. Pitäisiköhän järjestää "Näytön paikka", päivä, jonka aikana opiskelijoiden tulisi tehdä tuotos, jossa he osoittavat osaavansa mm. a) käyttää laitetta tiedonhakuun (myös PLE huomioiden!) b) tuottaa laitteen avulla ääntä, kuvaa ja tekstiä sekä näiden yhdistelmää c) jakaa tuotoksen muille muutamalla eri tavalla. Hyvä idea? Kilautanpa kollegalle!
Viime viikolla testasin Aurasma-nimistä appsia, jolla sai rahan laulamaan, tai ainakin soittamaan Euroopan hymniä. Lisätty todellisuus on ollut minulle terminä tuttu, mutta koskaan aikaisemmin en ollut testannut sitä käytännössä. Kerrankin reksillä oli näyttää opiskelijoille jotain, mitä he eivät olleet aikaisemmin nähneet! Hieno tunne!! :) En kyllä yhtään tiedä, mihin tätä Aurasmaa, tai lisättyä todellisuutta yleensä, voisi opetuksessa käyttää, mutta eiköhän sekin joskus selviä.
QR-koodit ovat kiinnostaneet minua jo kauan. Minusta on aivan fantastista, kuinka paljon tarinaa saa piilotettua pienen mustavalkoisen ruudun sisälle! QR-koodien hyödyntämisestä liikuntatunneilla olen nähnyt monta hienoa esimerkkiä ja nyt jääkiekko-opettajamme onkin alkanut suunnitella kesäharjoitteluohjeiden jakamista koodeilla. Huomattavasti visuaalisempaa, kuin pelkkä nettilinkki, josta opiskelija voisi käydä katsomassa tietyn harjoitusliikkeen ohjeet. Facebookissa näin toisen upean esimerkin: nuottien vieressä olevista koodeista opiskelija voi käydä kuuntelemassa, miten tietty rumpu-, kitara- tai lauluosuus pitäisi mennä. Erittäin havainnollista!
Ensi viikko on Lukuviikko ja vietämme sitä lukiolla esittelemällä omia lukukokemuksiamme. Yksi lempikirjoistani on Liza Marklundin Gömda - Uhatut, toinen Dan Brownin Da Vinci-koodi ja kolmas Sofi Oksasen Puhdistus. Kaikki kirjat aion esitellä yhdistelemällä kuvaa, tekstiä ja ääntä. Uhatut-kirjasta teen QR-koodin, jonka skannaamalla opiskelija pääsee kuuntelemaan Liza Marklundin haastattelun kyseisen kirjan herättämästä kohusta, på svenska tietenkin. Da Vinci koodin voisin linkittää vaikkapa Wikipedian Graalin maljaan tai Magdalan Mariaan ja Puhdistus-kirjan tarinasta tehdyn elokuvan traileriin, vaikka kirja aivan karmaisevan raaka elokuvana olikin.
Muutaman viikon kuluttua on aika summata lukukauden aikana opittu. Pitäisiköhän järjestää "Näytön paikka", päivä, jonka aikana opiskelijoiden tulisi tehdä tuotos, jossa he osoittavat osaavansa mm. a) käyttää laitetta tiedonhakuun (myös PLE huomioiden!) b) tuottaa laitteen avulla ääntä, kuvaa ja tekstiä sekä näiden yhdistelmää c) jakaa tuotoksen muille muutamalla eri tavalla. Hyvä idea? Kilautanpa kollegalle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)