Pienikin voi olla hyvää ja kaunista

Kävin viime tiistaina Rovaniemellä Lapin Aluehallintoviraston järjestämässä TVT ja uudet opetussuunnitelmat -tapahtumassa. Alunperin olin ajatellut käydä tutustumassa kahteen workshoppiin: Applen iPad-pajaan ja pajaan, jossa saisi seurata tablettien käyttöä opetuksessa.

Aamulla ennen pajojen alkua pääsin kuitenkin vaihtamaan muutaman sanan Applen Ida Anderssonin kanssa, joka esitteli minut Daryl Hawes -nimiselle iPad-kouluttajalle. Hän sattui olemaan henkilö, jonka olin tavannut tammikuussa BETT-messujen yhteydessä Lontoossa! Kerroin hänelle oman hankkeemme ensiaskelista ja hän pyysi minua kertomaan hankkeestamme muillekin kuulijoille. Pidin esittelyn kahdelle eri ryhmälle ja yritin parhaani mukaan tuoda esiin asioita, jotka ovat olleet tärkeitä juuri meidän lukiolle: tarve muuttaa lukio-opetusta siten, että lukiolaisen toimintaympäristö vastaa muun yhteiskunnan toimintaympäristöä, henkilökohtaiset tabletit jokaiselle opiskelijalle, opiskelijoiden ja opettajien kouluttautuminen ja itseopiskelu oman kiinnostuksen ja tarpeen näkökulmasta, laitteiden mahdollisimman tehokas valjastaminen opetus- ja opiskelukäyttöön sekä laitteiden teknisen ja hallinnollisen ylläpidon helppous. Tärkeää on ollut innostua itse ja saada innostus syttymään myös muihin!

Rovaniemen tapahtumasta saamani rohkaisevan palautteen jälkeen olen alkanut ymmärtää, että pienikin voi olla hyvää ja kaunista. Ehkäpä emme itsekään ole ajatelleet, kuinka paljon olemme oikeasti saaneet aikaan rapeassa puolessa vuodessa! Yksin puurtamalla, muilta utelemalla, netissä surffaamalla, yrittämällä ja erehtymällä, ilman tvt-tukea. Itselläni on ollut jatkuvasti sellainen olo, että pitäisi osata paremmin ja tietää enemmän! Niin pitäisikin, mutta nyt huomaan, että ratkaisumme ja työskentelytapamme ovatkin oikeastaan olleet aika ainutlaatuisia! Kannustavat kommentit kertovat, että olemme tehneet hyvää työtä.

Vielä on paljon paljon opeteltavaa. Minulla alkaa ensi jaksossa kaksi ruotsin kurssia, joihin alan lähipäivinä rakentaa iTunesU-kurssiympäristöä. Neljä "valmista" kurssia minulla siellä jo onkin. Bloggausta testaan kakkosten kanssa ja ykkösillä yritän tehostaa suullisen ilmaisun harjoittelua eri sovellusten avulla. Tällä viikolla aloitan vihdoin ja viimein myös yläkoulun ja lukion yhteisten opettajien iPad-koulutusjakson.

Ruotsin yo-kuullut olivat tänään. Ainakin B-ruotsin koe oli monen vuoden tauon jälkeen hyvinkin inhimillinen. Vielä on aivan liian aikaista kuvitella, että opetus ja oppiminen olisivat jotenkin ratkaisevasti parantuneet tablettien myötä. Uskon kuitenkin, että kielioppivideot, tallennettu henkilökohtainen suullinen palaute kirjallisen palautteen rinnalla, mahdollisuus käyttää nettiä reaaliaikaiseen tiedonhankintaan ja opitun testaamiseen jne. voivat auttaa opiskelijaa parantamaan tuloksiaan kielten opiskelussa. Taistelussa "Kirja, opettaja (tarvitaan meitäkin vielä), tabletti ja koko maailma" vastaan "Kirja, opettaja ja suljettu luokkahuone", kotijoukkue johtaa ainakin minun mielessäni 5-0.

iPad ja opetusmenetelmien kehittäminen/Seija Holster

Enpä olisi aikoinaan uskonut, että jokin kone tai laite voi viedä mennessään, mutta näin on nyt käynyt. Vaiheessa tämä on ja opittavaa riittää, mutta myös halua kehittyä ja kehittää omaa opetusta. Läpäisyperiaatteena kaikissa kursseissa on vanha periaate Learning by doing eli pyrkiä aktivoimaan opiskelijoita tunneilla opiskeluun - passiivista istumista yritetään välttää. Se on kuitenkin prosessi ja muutosvastarintaakin on ollut. Toisaalta on niinkin, että itsekin on vältettävä "ylilyöntejä", ja mietittävä järkeviä käyttötapoja, jotka tukevat oppimista. Mikään laite ei voi olla tarkoitus sinällään.

Psykologian opetuksessa käytän iPadia esitysten tekemiseen. Lähinnä se korvaa tuolloin vain PowerPoint-esitykset, mutta tulos on esteettisesti kaunis ja esityksiin liitetyt kuvat tukevat visuaalista oppijaa. Seuraava vaihe on yrittää koostaa omat esitykset iTunesU-versioksi. Tavoite opiskelijan osalta on, että opiskelija laatii oman materiaalinsa, joka niin ikään olisi hyvä saattaa iBooks-muotoon. Suurin osa opiskelijoista on käyttänyt pohjana opettajan laatimaa materiaalia, jota on täydentänyt tehtävillä, oppimispäiväkirjalla tms. Nyt alkaneella PS2-kurssilla osan arvioinnista muodostaa (50%) lapsihavainnointi tai elämänkerta-tyyppinen tehtävä, jossa iPadia voi hyödyntää monella tavalla (kuvaaminen, haastattelu, esitys, iBooks). Oikeastaan vain mielikuvitus on toteuttamisen rajana. Kuvittelisin, että esimerkiksi perehtyminen vanhuuteen ikävaiheena edellä mainitulla tavalla toteutettuna olisi hyvinkin mielekäs tapa perehtyä aiheeseen. Kuvaaminen onnistunee opiskelijoilta, vaikka itse en ole siihen perehtynyt tai sitä juurikaan käyttänyt. Tiedän kuitenkin, että äidinkielen opettaja Mirjami on käyttänyt iMovies-ohjelmaa opiskelijoiden kanssa. FI1-kurssilla idea on ollut sama kuin edellä: esityksiä ja oppimispäiväkirjaa (50% kokeesta).

Yhteiskuntaopissa eli YH1-ja YH2- kursseilla olen edellisten lisäksi käyttänyt enemmän hyödykseni sanomalehtien appseja: Helsingin Sanomia ja Pohjolan Sanomia. Peilaamalla saamme aina päivän uutiset käyttöön. Lisäksi olemme katsoneet Yle areenalta ajankohtaisohjelmia. YouTubessa on niin ikään yllättävän hyvää materiaalia. Hienoa on, että ohjelmia voidaan katsoa omaan tahtiin tai yhdessä ja laitteet ovat aina käytössä ilman erillistä varausta. Nyt alkaneessa YH2:ssa ne, jotka haluavat, voivat pitää nettipäiväkirjaa/laatia blogia tai käyttää ihan mitä menetelmää haluavat ja siten yrittää korottaa yhteiskuntaopin arvosanaa (max 1 arvosanalla).

Abien avuksi olen tehnyt alustavat versiot abi-tenteiksi. Mietin, että voisin siirtää ne Explain Everything-muotoon ja nauhoittaa esimerkiksi alkuun ja loppuun sanallisen osuuden ja jakaa vaikkapa YouTuben kautta. Näin opiskelija voisi palata tentteihin myös myöhemmässä vaiheessa. Täytyy kuulostella opiskelijoitten toiveita. Opinto-ohjauksessa kaikkein eniten iPad olisi hyödyttänyt juuri abeja, joten oletan, että ensi vuonna ohjausta voidaan tehdä FaceTimella - mahdollisuus, jota en siis vielä päässyt kokeilemaan. Olen myös aloittanut opo-materiaalin laatimisen iPadilla ja myös tältä osin on tavoitteena oman materiaalin laatiminen. Facebook on sitten se uusi juttu, johon rehtori sai minut houkuteltua. Vastarintaa on siis ollut itselläkin, mutta se murtui, kun ymmärsi ja myönsi hyödyn. Opon näkökulmasta tämä on muutenkin nopea ja verraton vehje yhdessä Wilman kanssa. En oikein osaa edes käsittää, miten ennen on pärjännyt ilman.

Ruotsia iPadeilla

Tammikuisten BETT-messujen jälkeen olen alkanut käyttää kaikkien kurssien oppimisympäristönä iPadin omaa iTunesUniversityä. Ympäristö toimii materiaalin säilytys- ja jakopaikkana todella hyvin, eikä esimerkiksi lisämateriaalia tarvitse jakaa papereina,sähköpostin liitetiedostoina tai pilvipalvelussa erikseen enää ollenkaan. Ympäristö on kirjamaisen ulkonäkönsä vuoksi nätti ja selkeä käyttää. Omassa käytössäni i2U korvaa Moodlen täysin. Koska ympäristö on iPadissa yhden näpäytyksen takana ja kurssimateriaali kirjana hyllyssä, käyttökynnys on todella matala. Moodlen kanssa oli jatkuvasti päivityshäiriöitä ja kirjautumisongelmia, eikä alusta visuaalisestikaan ollut kovin innostava. Varsinainen oppimisympäristö i2U ei kuitenkaan ole, sillä se ei toimi vuorovaikutteisesti, tai ainakaan en itse osaa sitä vielä niin käyttää. En ole toisaalta kokenut tätä ongelmaksi,sillä blogit, Google Drive, Facebook ym. sosiaalisen median alustat kyllä tulevat apuun siinä kohtaa, kun tarvitaan kirjallista yhteistoimintaa.

Sovelluksista kursseilla on käytössä ainakin Pages, Keynote, Notability, Explain Everything ja Dragon Dictation. Myös Speak it!-sovellusta olemme testanneet. Pilvipalveluna käytämme Dropboxia, jonne opiskelijat luovat jokainen oman kansion kurssin palautustehtäviä varten. Koska minut on kutsuttu kansion käyttäjäksi, pääsen käsiksi sinne jaettuihin kirjoitelmiin yms. palautustehtäviin. Pagesilla laaditut ja pdf-tiedostona jaetut kirjoitelmat kommentoin sekä kirjallisesti että suullisesti Explain Everything-appsilla ja palautan takaisin yhteiseen Dropbox-kansioomme. Vihaisen punakynämerkinnän sijasta opiskelija saa merkintöjä selvittävän, henkilökohtaisen ja kannustavan suullisen palautteen.

Kurssin kielioppiasioista olen tehnyt diaesitykset Keynotella. Koska Flipped learning kiinnostaa minua kovasti, olen nauhoittanut diaesityksiin suulliset ohjeet ja julkaissut ne YouTubessa. Tällä hetkellä minulla on valmiina kymmenkunta kielioppivideota. Jos opiskelija ei jaksa kuunnella videoitani, hän voi opiskella asian mistä tahansa kirjasta, tekemistäni dioista tai jostakin itse hyväksi havaitsemastaan muusta lähteestä. Tunneilla ei kuitenkaan enää käydä läpi sääntöjä, vaan tehdään harjoituksia ja pyritään käyttämään aika muuhun, kuin tiedonsiirtoon.

Suullisia harjoituksia teemme Dragon dictationin avulla. Opiskelijat testaavat ääntämistään lukemalla tekstinpätkiä tabletille: hyvän ääntämisen laite ymmärtää, huonolla saa aikaiseksi siansaksaa. Olemme kokeilleet myös FaceTimea puhelinkeskusteluiden simuloinnissa. Ajatuksena hyvä, mutta testauskerralla koulun verkko ei tykännyt kolmestakymmenestä yhtäaikaa soitetusta puhelusta. Nopeampaa oli soittaa vanhanaikaisesti penaali korvalla selin olevalle parille. Lisämateriaalina olen käyttänyt mm. ruotsalaisia kurssin aihepiireihin liittyviä blogeja ja nettisanomalehtiä.

Tällä viikolla alkaneella seiskakurssilla käytämme edellisten lisäksi Explain Everything-appsia kurssin aiheisiin liittyvien blogien ja lehtiartikkelien käsittelyssä. Yo-vihkoja työstämme Notabilityllä, koska en raski ladatuttaa opiskelijoille maksullista Good Readeriä, joka voisi toimia tässä puuhassa paremmin. Sosiaalisen median työkaluista testaamme blogin kommentointia helsinkiläislukiossa työskentelevän kollegani kanssa. Hänen oppilaansa kirjoittavat, minun kommentoivat.

Hanke käynnistyy

Tässäpä Ylitornion yhteiskoulun lukion tvt-hankkeen blogin aivan ensimmäinen kirjoitus. Idea tälle blogille syntyi, kun lukio sai Opetushallitukselta valtionavustuksen oppimisympäristön kehittämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan laitehankintoihin. Mikä voisikaan olla parempi tapa dokumentoida tämän ns. VOTE-hankkeen eri vaiheita kuin bloggaus!

Hankkeen käynnistysvaihe on nyt meneillään. Parin viime vuoden ajan opettajamme ovat opiskelleet ahkerasti mm. sosiaalisen median käyttöä opetuksessa: lukiolle on tehty omat Facebook-sivut, on testattu bloggausta, on toteutettu etäopetusta tai naapurilukion kanssa yhteisiä oppitunteja Skypellä tai Learnlincillä, on opeteltu käyttämään Googlen dokumentteja (Drive), tehty soittolistoja Youtubeen ja tallennettu tiedostoja Dropboxiin. Moodle-oppimisympäristö on otettu käyttöön useilla eri kursseilla ja myös Smartboardin ja Notebook-ohjelman käyttöä on päästy testaamaan käytännössä. Ja kaikki tämä käytännössä lähes kokonaan itseopiskeluna ja toisia ohjaten, ilman sen kummempaa atk-tukea.Täytyy kyllä nostaa hattua omalle henkilökunnalle, sillä jokainen uusi vempain, ohjelma ja sovellus on otettu kiitettävällä innolla vastaan. Hyvä met!

Joskus on kieltämättä ollut tvt-ähky lähellä, mutta jotenkin sieltä some-massan ja uuden tekniikan seasta on löytynyt juuri omaan opetukseen soveltuvia juttuja. Maailma, jossa opiskelijamme (ja myös me opettajat) elävät, on tänään todella erilainen kuin kymmenenkin vuotta sitten. Ei voida ajatella, että opiskelu ja opettaminen olisivat jotenkin erillinen, kuplan sisällä oleva osa elämää, jossa uusille tvt-ratkaisuille ja sosiaalisen median sovelluksille ei ole tilaa tai tarvetta.

Seuraava askel onkin päättää laitehankinnoista. Tarkoituksena on ostaa syksyn aikana jokaiselle lukiolaisellemme ja myös opettajille henkilökohtainen tietokone/tablet-laite, jotta tvt:n käytöstä tulisi luonteva osa oppimis- ja opetusprosessia. Entinen atk-luokka saa jäädä eläkkeelle, vaikka toimiville tietokoneille (jos niitä vielä on...) kyllä löytyy käyttöä edelleen.  Langaton verkko on asennettu lukiorakennuksen yhteen siipeen, mutta sitäkin pitää varmaan laajentaa syksyn aikana.  Aikamoinen sattuma on muuten sekin, että päätimme keväällä, monen vuoden pähkäilyn jälkeen (yksityiselle lukiolle kustannuskysymys tämäkin), vihdoin hankkia Wilma-nettiliittymän. Nyt yhteydenpito kodin ja koulun välilläkin alkaa olla nettiajassa.

Kannettava vai tablet-laite? Siinäpä vasta kysymys. Kymmeniä nettiartikkeleita luettuani ja kollegoja haastateltuani alan itse kallistua tablet-laitteen kannalle, mutta lähiviikot varmaan näyttävät, mihin vaaka kallistuu. Vai tuleeko kenties tasapeli? Kyselyn mukaan opiskelijoista abit valitsisivat tablet-laitteen, mutta ykköset ja kakkoset olisivat suurin osa läppärin kannalla. Tänään sain kyllä kuulla, että ainakin osa opiskelijoista oli tehnyt valintansa väärin perustein, sillä "tablet-laite" oli ymmärretty väärin :D! Onneksi on tulossa aiheeseen liittyviä koulutuksia, sillä nyt kun rahoitus on saatu, sen haluaisi käyttää mahdollisimman järkevästi.

Näitä pohtiessa..kuulehmiin!