Miten iPad on vaikuttanut oppimiseen ja opetukseeni?
Mirjami Hyttinen: Olen toiminut äidinkielen ja kirjallisuuden sekä uskonnon opettajana Ylitornion yhteiskoulun lukiossa vuodesta 2007 alkaen. Sitä ennen toimin Pellon lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina kymmenen vuotta. Vuonna 2006 suoritin TK-tutkinnon. Ennen lukiouraani toimin vapaan sivistystyön parissa Ylitornion kr. opistossa humanististen aineiden opettajana seitsemäntoista vuotta. Siellä erityisopetuksessa mukana oleminen opetti konkretian tärkeyttä oppimisessa.
Ylitornion lukiossa otettiin käyttöön iPadit vuonna 2013, ja siitä saakka olen hyödyntänyt laitetta opetuksessani. IPadin käyttö on uskoakseni monipuolistanut opetustani ja lisännyt opiskelijoiden oppimismotivaatiota. Se tekee opiskelusta aikaisempaa vaihtelevampaa. Se auttaa myös erityttämään ja henkilökohtaistamaan palautetta. Kukin oppija etsii itselleen sopivimmat tavat oppia. On varmaan hyödyllistä, etteivät koulun ja vapaa-ajan maailmat eriydy liian kauas toisistaan.
Opetukseni perusperiaatteita on kirjoituttaa paljon, kielentää maailmaa ja asioita ja muuttaa tilanteita sanoiksi. Nämä kirjoitustehtävät eivät aina ole arvioitavia tehtäviä, mutta niissä opitaan kappaleen rakentamista, tilanteiden sanoittamista tai mielipiteen perustelemista. Toinen periaatteeni on laajentaa oppimisympäristöjä teknologiaa hyödyntäen muun muassa tekemällä yhteisiä tehtäviä kuvapuheluin tai käyttämällä jotain alustaa. Kolmas periaatteeni on vuorovaikutus eri tavoin. Työskentelemme paljon erilaisissa ryhmissä tai pareina. Vuorovaikutustilanteita avautuu myös koulun seinien ulkopuolelle. Yhteistyötaitojen opiskelu on mielestäni ensiarvoisen tärkeää kaikessa opiskelussa.
Miten opiskelijat käyttävät iPadia tunneilla ja tehtävien teossa?
Alla olevasta kartasta selviävät eniten käytössä olevat ohjelmat. ITunesU:ssa säilytän äidinkielen kurssin teoria-asiat. IBooksista opiskelijat lukevat sähköisiä oheiskirjoja tai muuta pdf-materiaalia. Pages-ohjelmaa käytetään kirjoitustehtäviin; pyrin siihen, että asioita joutuu selittämään kirjallisesti. Mind mapper on kätevä miellekarttaohjelma. Esityksiä tehdään pääasiassa Keynotella, mutta osa käyttää myös Explain everythingiä tai Notabilityä. Showbie vastaa vihkoa, jossa on tehtävät ja jonne ne palautetaan korjattuna. Ympäristön kautta voidaan myös välittää materiaalia ja käydä oppilaan ja opettajan välistä keskustelua. Puhetehtävistä annan Showbiehen palautteen puhuttuna. Sinne kirjoitan myös yhteen kansioon kurssin päiväkirjaa, josta poissaolijat näkevät, mitä milläkin tunnilla on tehty.
Teen sekä äidinkielen että uskonnon kursseilla yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Oppijoilla on yhteinen, kurssin sisältöön liittyvä tehtävä, josta keskustellaan laitteen välityksellä. Yhteistyössä olen hyödyntänyt Skypeä, Google docsia, Padletia ja Socrativea. On tärkeä oppia vuorovaikutusta myös eri laitteiden välityksellä. Oppiminen on monin tavoin murtautunut ulos luokasta ja koulurakennuksesta.
Työprosessi oppitunnilla
Työprosessi eri oppitunneilla vaihtelee jonkin verran riippuen siitä, mitä kulloinkin on käsittelyssä. Periaatteessa oppitunnissa on neljä osiota: 1) aktivointi tai aiemmin opitun kertaus, 2) uuden oppiminen, 3) opitun harjoittelu sekä 4) opitun testaus. IPadia voidaan hyödyntää muutamassa osiossa, mutta on mielestäni hyödyksi, että välillä työskennellään myös ilman sitä.
Aktivointi voi tapahtua jonkin appsin kautta, esimerkiksi Answer Gardenia käyttäen siten, että kerätään oppijoiden novellianalyysista jo ennestään tietämät käsitteet. Usein uuden oppiminen tehdään pelkästään kuunnellen opettajan Keynote-esitystä. Toisinaan uuden oppiminen tapahtuu siten, että opiskelijat lukevat iTunesU:sta teorian ja miettivät kysymyksiä asiasta. Sitten kysymykset käsitellään yhdessä. Teoria on yleensä aina saatavissa sähköisessä muodossa, joten varsinaiseen muistiinpanojen tekoon tai jäljentämiseen ei kulu aikaa. Toisaalta sähköinen aines ei mene suoraan aivoihin, ellei sitä joudu käyttämään, joten harjoittelemisen ja asian työstämisen merkitys on suuri. Harjoitteluosiossa työskennellään joko yksin tai ryhmässä. Ryhmätöiden tulokset esitellään toisille ja esittämisessä hyödynnetään iPadia tekemällä asiasta Keynote-esitystai Mind Mapper - miellekartta. Lopuksi opittua voidaan testata Socrative-kyselyllä, omaehtoisella kirjoittamisella tai kyselyllä.
Etuja ja haittoja
iPadien käyttö on mielestäni monipuolistanut opetusta ja lisännyt oppijoiden opiskelumotivaatiota. Se tuo tunteihin vaihtelua ja antaa vastuun oppimisesta oppijalle. Työskentelyvastuuta on siirtynyt opettajalta oppilaalle. Opetuksessa on nyt enemmän visuaalisia ja auditiivisia elementtejä, joten monilukutaito toivon mukaan kehittyy. Kirjoittamisen ja puhumisen lisäksi oppijalla on mahdollisuus ilmaista osaamistaan myös esimerkiksi elokuvan tai näyttelemisen keinoin. Kirjoittamalla ajatuksiaan oppija tulee näkyväksi.
Pyrimmekin usein julkaisemaan oppijoiden tekstejä ja tuotoksia koulun verkkolehdessä, jotta oppisimme jakamaan asioita toistemme kanssa. Kielenhuollon opiskelussa yllättävän moni oppija jakaa mielellään kaikkien nähtäväksi oman tekstinsä, jota sitten käsitellään yhdessä. Yhdessä käsittely ei tarkoita vain virheiden perkaamista, vaan myös tekstin hyvien yksityiskohtien tuomista esiin ja tekemistä näkyväksi. Näkyväksi tuleminen edistää itseluottamuksen kasvamista ja rohkaistumista. Siksi on tärkeä nostaa esiin kunkin oppijan ominaislaatu ja omat kyvyt. Heikompikin kirjoittaja voi olla loistava näyttelijä, armoitettu piirtäjä tai taitava teknologian käyttäjä. IPadin avulla on mahdollista nostaa aiempaa enemmän esiin erilaisia kykyjä. IPad tarjoaa myös mainiota apua luki-vaikeuksista kärsivälle mahdollistamalla esimerkiksi luettavan romaanin kuuntelemisen, tai kätensä murtanut oppilas voi puhua tehtävänsä ja palauttaa sen siten.
Ryhmä- ja yhteistyötaidot ovat aina olleet tärkeitä opetuksessani, joten se on ehkä pysynyt samana. Vuorovaikutus ulospäin on laajentunut; esimerkiksi viime vuonna teimme yhteisiä tehtäviä neljän eri laitoksen kanssa Skypen välityksellä. Palaute on myös henkilökohtaisempaa kuin aiemmin, sillä tehtävistä saatu palaute säilyy kurssin ajan ja siihen voidaan palata. Pidän tärkeänä sitä, että oppijat tottuvat asiaviestintään eri medioiden kautta. Kannustus kantaa kauas!
Materiaalien jakaminen on helpottunut. Laitteiden jatkuva läsnäolo on lisännyt ja tehostanut tiedonhaun ja lähdekritiikin opiskelua ja harjoittelua. Vuorovaikutus opiskelijan ja opettajan välillä on kasvanut, sillä Showbien kautta on helppo antaa palautetta tai keskustella asioista. Puhuttu palaute tuo kenties myös opettajan lähemmä opiskelijaa, jolla itsellään on vastuu omasta oppimisestaan.
Kaikissa hyvissä asioissa on kuitenkin kääntöpuolensa: Olisi tärkeä tehostaa omia ja oppijoiden lähteidenkäyttötaitoja. Laitetyöskentely lisää hätäistä, pinnallista lukemista, joten tekstin syvälukemista ja erittelyä on tärkeä harjoitella monin tavoin.
Asiat eivät siirry suoraan sähköisestä muodosta omaan muistiin, joten täytyy kehitellä erilaisia tapoja, joilla asioita painetaan mieleen. Olen kuluneena lukuvuonna ykkösten kanssa käynyt monia asioita läpi näyttelemällä sekä uskonnossa että äidinkielessä. Esimerkiksi Ahon Rautatiestä tehtiin elokuva siten, että kuusi ryhmää näytteli ja kuvasi kukin yhden kohtauksen tai näytöksen. Kuvatut kohtaukset jaettiin kaikille. Näistä ryhmät tekivät elokuvan. Elokuvaa työstäessä oppijat käsittävät tekemisen kautta monta asiaa kuvallisesta ilmaisusta. Myös Ibsenin Norasta tehtiin elokuvia. Uskonnossa ryhmien haasteena oli tuottaa kulttuurien kehityksen vaiheista visuaalinen ilmiasu samalla kun ryhmät esittivät asiaan liittyvää teoriaa toisille. Myös näissä tilanteissa syntyi hyviä sketsejä, jotka ymmärtääkseni auttoivat hahmottamaan asian ominaislaatua, opettivat samalla kokonaisilmaisua ja itsensä likoon panemista sekä edistivät asioiden muistiin painumista. Välillä kertaamme joitain muistettavia teoria-asioita sanomalla niitä kuorossa ääneen tai selostamalla asian parille. Vaihtelevat työtavat ja -asennot ehkäisevät myös fyysisten terveysongelmien syntyä.
IPadit saattavat myös heikentää joidenkin opiskelijoiden keskittymistä, mutta keskittymisen puute näyttää usein liittyvän muutenkin heikkoon opiskelumotivaatioon. Omilla tunneillani on välillä hetkiä, jolloin mitään laitetta ei saa käyttää; henkilö, joka on koko ajan aktiivisena somessa, ei ole täysillä läsnä opetuksessa. Ryhmissä on myös jokunen opiskelija, jonka opiskelutehtävät ovat usein myöhässä. Olen miettinyt, johtuuko tämä mediakoukkuun kiinni jäämisestä. Toisaalta myöhässä olleita tehtäviä on ollut ennen iPadien tuloakin.
Teknologian käyttö on arkipäiväistynyt ja koulu ja vapaa-aika ovat lähentyneet toisiaan. Kummassakin voidaan olla oppimisen tilassa. Kaikkiaan iPadilla opiskelu ja opetus on voimaannuttanut koko työyhteisöämme: opimme jatkuvasti uutta, kohtaamme ja ratkaisemme kaiken aikaa haasteita ja ongelmia. Kysymme neuvoa toisiltamme; kysyminen ei ole tyhmyyden osoitus vaan kertoo halusta oppia. Koemme pystyvämme oppimaan koko ajan uutta. Siitä tulee sellainen olo, että pystymme vaikka mihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti