Tässä koulun verkkolehdessä julkaistu juttu Vaasan koulutuspäivästä 20.2.2014:
"Rehtori Sari Lantto, opo Seija Holster sekä tvt-tutorit Lauri Lassheikki ja Juho Savikuja osallistuivat iTronic Education koulutukseen Vaasassa, jossa he esittelivät, miten iPadeja hyödynnetään opiskelussa ja opetuksessa Ylitornion lukiossa. Ohessa tuoreet matkaterveiset Vaasasta.
Starttasimme matkaan keskiviikkona kello 14. Sää oli aurinkoinen ja niin oli mielikin Suomen hyvän hiihtomenestyksen takia. Matkalla iPad oli verratonta matkaseuraa: kuka katsoi urheilua, kuka pelasi, kuka teki töitä. Menomatkalla vatsa päätettiin täyttää Kemissä, koulusihteeri Päivin suosittamassa paikassa. Hyvää oli.
Junamatkat sujuivat hyvin, mutta vaihtoja oli monta. Seinäjoen asemalla olimme kai jo väsyneitä, koska olimme nukkua onnemme ohi ja jäädä junasta... Matkat hyödynnettiin töitä tehden ja seuraavan päivän esityksiin valmistautuen. Hieman jännitti, osaammeko vastata yleisön odotuksiin. Jännitystä lisäsi vielä, kun näimme, että yleisön odotuksia meilattiin illan aikana emmekä saaneet kyseistä viestiä avattua.
Hotellille saavuttiin nukkumaanmenoaikaan. Niinpä suihkuun ja pää tyynyyn. Aamupalan jälkeen suuntana oli Vaasan yliopisto. Ensimmäinen esitys oli ruotsinkielinen - onneksi on Sari, jolla on hallinnassa sekä toinen kotimainen että asiasisältö. Yleisö oli mukavasti mukana ja kysymyksiä esitettiin. Toinen esitys oli jo sitten suomeksi ja esittäjiäkään ei enää jännittänyt.
Mitä sitten esityksessämme kerroimme muuta kuin ketä olemme, mistä tulemme ja miksi olemme päätyneet valitsemaan iPadin? Kerroimme siitä, mitä teemme, miten opetusta ja opiskelua toteutamme. Esittelyssä olivat lähinnä iTunes U, Pages, Showbie, Notability, Explain Everything, Book Creator ja miten opiskelijat ja opettajat niitä työssään käyttävät. Esittelyissä edettiin mahdollisuuksien mukaan harjoituksia tehden ja esimerkkejä näyttäen.
Loppuarviointi päivistä: antoisa, raskaskin. Palaute oli hyvää, opiskelijoiden mukana oloa kiitettiin ja aiheesta. Kuukauden lepo, sitten Seinäjoelle, Lauria ja Juhoa lainaten."
16.2.14
Sähköisiä kokeita, osa 2
Tässä osa 2 sähköisistä kokeista. Näitähän kyselin:
1) Missä aineessa ja kurssissa olet järjestänyt sähköisen kokeen?
2) Miten koe järjestettiin käytännössä?
3) Miksi päädyit sähköiseen kokeeseen?
4) Mitkä ovat kokeen plussat ja miinukset, tekisitkö jotain toisin?
5) Mikä oli opiskelijoiden palaute koejärjestelyistä ja kokeesta yleensä?
6) Aiotko jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä (miksi, miksi et?)
7) Jos et ole vielä pitänyt yhtään sähköistä koetta tai kokeen osaa, miten tällainen koe/testi/näyttö voitaisiin toteuttaa omassa aineessasi? Mitä hyötyä siitä voisi olla?
"Olen pitänyt sähköisen kokeen 2. jaksossa ykkösille FI1-kurssista (osallistujia 28) ja FI4-kurssista (7 osallistujaa 2. ja 3.vuosikursseilta). PS5-kurssin arvioinnissa suurin osa teki tutkielman, osa tekee kokeen -> arviointi perustuu siten sähköiseen aineistoon (osallistujia 22). 3. jaksossa olen pitänyt sähköisen kokeen PS6-kurssista (13 osallistujaa 2. ja 3.vuosikursseilta) ja YH1.2-kurssista (kakkosryhmä eli 26 osallistujaa).
1) Missä aineessa ja kurssissa olet järjestänyt sähköisen kokeen?
2) Miten koe järjestettiin käytännössä?
3) Miksi päädyit sähköiseen kokeeseen?
4) Mitkä ovat kokeen plussat ja miinukset, tekisitkö jotain toisin?
5) Mikä oli opiskelijoiden palaute koejärjestelyistä ja kokeesta yleensä?
6) Aiotko jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä (miksi, miksi et?)
7) Jos et ole vielä pitänyt yhtään sähköistä koetta tai kokeen osaa, miten tällainen koe/testi/näyttö voitaisiin toteuttaa omassa aineessasi? Mitä hyötyä siitä voisi olla?
Näin vastasi opettajamme Seija Holster (YH, PS, FI, OPO)
"Olen pitänyt sähköisen kokeen 2. jaksossa ykkösille FI1-kurssista (osallistujia 28) ja FI4-kurssista (7 osallistujaa 2. ja 3.vuosikursseilta). PS5-kurssin arvioinnissa suurin osa teki tutkielman, osa tekee kokeen -> arviointi perustuu siten sähköiseen aineistoon (osallistujia 22). 3. jaksossa olen pitänyt sähköisen kokeen PS6-kurssista (13 osallistujaa 2. ja 3.vuosikursseilta) ja YH1.2-kurssista (kakkosryhmä eli 26 osallistujaa).
Kokeet ovat olleet sekä aineistokokeita, jossa kaikki materiaali/internet on saanut olla käytössä että aineistokokeita, joissa internetiä ei ole saanut käyttää. Joukossa on ollut myös "tavallisia" kokeita. Arvosanajakauma todentaa, että vaikka kaikki maailman tieto olisi käytössä, koe ei ole helppo. Ensimmäisessä kokeessa oli kaksi valvojaa, lopuissa vain yksi.
Aineisto on toistaiseksi annettu paperisena. Opiskelijat toivovat näin olevan jatkossakin, mutta aioin kyllä kokeilla myös sähköistä aineistoa (paperiset lisäksi ilman muuta ja kaiken varalta).
Kokeesta on saanut poistua, kun koe on varmistettu tulleeksi opettajalle. Mitään erityistä ongelmaa ei ole ollut. Yhden kerran jouduin ottamaan kuvat vastauksista, mutta sekin vastaus tuli kyllä sitten viiveellä sähköisenä.
Esim. yhteiskuntaopissa on tärkeää seurata ajankohtaisia asioita ja ymmärtää esim. uutisten sisältö. Joitakin asioita on toki hyvä osata ns. ulkoa, mutta myös yo-kokeissa lähtökohtana on usein aineisto; tosin näin myös psykologiassa. Merkityksensä sähköisiin siirtymisessä on myös sillä, että jatko-opinnoissa tehdään paljon tutkielmia/muita kirjallisia töitä. Jos ne voidaan arvioida, miksei siis meillä ja miksi emme valmistaisi opiskelijoita tällaiseen työskentelyyn. Turha kieltää, etteikö arviointi myös helpotu, kun ei tarvitse yrittää arvata tekstin sisältöä.
Haluan opiskelijoiden myös oppivan, että arviointi ei perustu vain koeviikolla tehtyyn kokeeseen, vaan osa arvioinnista toteutuu myös itse tuotetun materiaalin kautta; sähköistä arviointia on muukin arvosanaan vaikuttava aineiston/materiaalin tuottaminen (halutessaan saa vaikka pitää blogia). Koekin on oppimistilanne ja parhaimmillaan aineistokoe on juuri sitä.
Aineisto on toistaiseksi annettu paperisena. Opiskelijat toivovat näin olevan jatkossakin, mutta aioin kyllä kokeilla myös sähköistä aineistoa (paperiset lisäksi ilman muuta ja kaiken varalta).
Kokeesta on saanut poistua, kun koe on varmistettu tulleeksi opettajalle. Mitään erityistä ongelmaa ei ole ollut. Yhden kerran jouduin ottamaan kuvat vastauksista, mutta sekin vastaus tuli kyllä sitten viiveellä sähköisenä.
Esim. yhteiskuntaopissa on tärkeää seurata ajankohtaisia asioita ja ymmärtää esim. uutisten sisältö. Joitakin asioita on toki hyvä osata ns. ulkoa, mutta myös yo-kokeissa lähtökohtana on usein aineisto; tosin näin myös psykologiassa. Merkityksensä sähköisiin siirtymisessä on myös sillä, että jatko-opinnoissa tehdään paljon tutkielmia/muita kirjallisia töitä. Jos ne voidaan arvioida, miksei siis meillä ja miksi emme valmistaisi opiskelijoita tällaiseen työskentelyyn. Turha kieltää, etteikö arviointi myös helpotu, kun ei tarvitse yrittää arvata tekstin sisältöä.
Haluan opiskelijoiden myös oppivan, että arviointi ei perustu vain koeviikolla tehtyyn kokeeseen, vaan osa arvioinnista toteutuu myös itse tuotetun materiaalin kautta; sähköistä arviointia on muukin arvosanaan vaikuttava aineiston/materiaalin tuottaminen (halutessaan saa vaikka pitää blogia). Koekin on oppimistilanne ja parhaimmillaan aineistokoe on juuri sitä.
Plussia on ehdottomasti enemmän kuin miinuksia. Ihan yhtäkkiä en keksi yhtään suoranaista miinusta. Kehittämistä on koko ajan, erityisesti arvioinnin monipuolisuudessa. Mielelläni käyttäsin aineistona myös videoita (YouTube, YleAreena), mutta kaikilla pitäisi olla kuulokkeet ja se hieman hirvittää, että jos verkko tökkii...
Tässä muutama opiskelijoiden antama palaute:
A. "Sähköinen aineistokoe oli kokeena hyvin haastava, mutta laitteen käyttö kirjoitusalustana toi kuitenkin pientä helpotusta kokeeseen, sillä tekstin muokkaaminen ja jäsentely onnistuu paljon helpommin kuin kynällä ja paperilla. Myös aineiston voisi antaa mielestäni sähköisenä. En haluaisi palata vanhaan eli perusessesiin, vaikka aineistokoe olikin vanhaa hankalampi..."
B. "Kokeen tekeminen iPadilla on minusta sujuvaa ja näppärää, äskeisen kokeen aikana en oikeastaan tarvinnut nettiä enkä kirjaa mutta tärkeintä minulle oli se että sain purkaa ajatuksen ipadille. Koska ajatukseni katkeilee kun korjailen kirjoitus virheitä ja käsialaa paperilta. Eli iPadista oli minulle suuri hyöty!
Aineisto koe tuntui pelottavalta ennen koetta mutta koe meni hyvin, vaikka ennen koetta uskoin että koe voisi mennä aika huonosti. Toisaalta koe meni hyvin ja ensivaikutelma aineistokokeesta on aika hyvä! Se oli myös rentouttavaa kun kokeeseen kerratessa ei kumminkaan tarvinut päntätä yksityiskohtia, vaan kokonaisuus ja ymmärtäminen oli ykkösijalla. Oli mahtavaa kun kerrankin sain panostaa laajoihin alueisiin ja sain jättää pikkutarkat tiedot rauhaan ja olisin saanut ne netistä tai kirjasta."
C."Sähköinen koe on parempi tapa tehdä koe. Kirjoittaminen on helpompaa ja luontevampaa. Tekstin jäsentely tuntui helpommalta (ainakin näin ennen kokeen arviointia). Aineisto on hyvä olla kirjallisena, koska näin teksti ja aineisto ovat esillä rinnakkain. Aineistokoetta en osaa arvioida suhteessa peruskokeeseen, mutta aineistokoe on käytännöllisempi."
Tässä muutama opiskelijoiden antama palaute:
A. "Sähköinen aineistokoe oli kokeena hyvin haastava, mutta laitteen käyttö kirjoitusalustana toi kuitenkin pientä helpotusta kokeeseen, sillä tekstin muokkaaminen ja jäsentely onnistuu paljon helpommin kuin kynällä ja paperilla. Myös aineiston voisi antaa mielestäni sähköisenä. En haluaisi palata vanhaan eli perusessesiin, vaikka aineistokoe olikin vanhaa hankalampi..."
B. "Kokeen tekeminen iPadilla on minusta sujuvaa ja näppärää, äskeisen kokeen aikana en oikeastaan tarvinnut nettiä enkä kirjaa mutta tärkeintä minulle oli se että sain purkaa ajatuksen ipadille. Koska ajatukseni katkeilee kun korjailen kirjoitus virheitä ja käsialaa paperilta. Eli iPadista oli minulle suuri hyöty!
Aineisto koe tuntui pelottavalta ennen koetta mutta koe meni hyvin, vaikka ennen koetta uskoin että koe voisi mennä aika huonosti. Toisaalta koe meni hyvin ja ensivaikutelma aineistokokeesta on aika hyvä! Se oli myös rentouttavaa kun kokeeseen kerratessa ei kumminkaan tarvinut päntätä yksityiskohtia, vaan kokonaisuus ja ymmärtäminen oli ykkösijalla. Oli mahtavaa kun kerrankin sain panostaa laajoihin alueisiin ja sain jättää pikkutarkat tiedot rauhaan ja olisin saanut ne netistä tai kirjasta."
C."Sähköinen koe on parempi tapa tehdä koe. Kirjoittaminen on helpompaa ja luontevampaa. Tekstin jäsentely tuntui helpommalta (ainakin näin ennen kokeen arviointia). Aineisto on hyvä olla kirjallisena, koska näin teksti ja aineisto ovat esillä rinnakkain. Aineistokoetta en osaa arvioida suhteessa peruskokeeseen, mutta aineistokoe on käytännöllisempi."
Aion ehdottomasti jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä. Em. opiskeljoiden palautteet olivat myönteisiä; kielteisinkin on varovaisen myönteinen. Kaikki eivät kuitenkaan pidä ko. aineista, mutta se taas ei ole sähköisen kokeen ongelma.
Taisi tulla niin pitkä vastaus, että kiitos lukijalle, jos tänne asti jaksoit ; )"
Taisi tulla niin pitkä vastaus, että kiitos lukijalle, jos tänne asti jaksoit ; )"
7.2.14
Teknologiako haitaksi - vastine Haparandabladetin artikkeliin/opiskelija Benjami Alapuranen
Teknologiako haitaksi?
Eva Spiikin artikkeli Haaparannanlehdessä 7.1.2014 oli mielenkiintoinen. Tekstissä kerrotaan siitä, miten Haaparannan koululaisille tulee stressiä heidän saamiensa koneiden takia. Pyh, pah, sanon minä. Stressiä, koska nyt minulla on mahdollista eksyä facebookiin, kuunnella musiikkia ja pelata? Viimeisen 10 vuoden ajan musiikin kuuntelu on ollut näppärää puhelimen avulla. Jos itselläni olisi tarve kuunella musiikkia tunneilla, tekisin sen mieluummin puhelimen avulla. Pelaaminenkin on ollut mahdolllista puhelimilla jo reilut 11-15 vuotta. Ja nettiä voi surffata nykypäivänä millä laitteella vain: kelloilla, älylaseilla, puhelimella, mikrolla... millä vain.
Minusta stressin saaminen siitä, että on mahdollisuus tehdä jotain muuta kuin olennaista, on naurettavaa. Eikö meidän jokaisen pitäsi pystyä sanomaan tunneilla ei muulle viihteelle, niin kuin sanomme huumeille ja rikollisuudelle arjessa?
Entäpä onko stressi huono asia? Stressaaminen muttuu minusta vakavaksi vasta silloin, kun se aiheuttaa uniongelmia ja oikeasti pahaa sekaannusta arkielämään. Mutta entäs sitten, kun olemme aikusia? Työpaineet ja muut huolet tulevat painamaan meitä. Eikö olisi hyvä osata toimia paineen alla ja oppia poistamaan sitä stressiä? Eikö olisi myös hyvä juttu hankkia vähän lujuutta ja selkärankaa ja hoitaa kouluhommat ilman muuta höpötystä?
Tekstissä sanotaan myös, että tiedon haku netistä ja siihen oppiminen ei olisi niin hyvä asia, ja viitataan, kuinka oppilasraukat ovat sekaisin internetin tietomeressä. Noh, jos ajatellaan asiaa järjen kanssa. Voitaisiin todeta, että elämme jo 2014 vuotta. Ensinnäkin kirjat/tieto paperilta on siirtymässä kovaa vaihtua internetin interaktiiviseen maailmaan ja samalla paperille painatusta vähenetään.
Nykypäivänä netistä löytyy kaikennäköistä tietoa. Oikeata ja väärää tietoa. Kun lopetamme koulun ja siirrymme seuraavaan koulutuspisteeseen tai ammattiin, mitä teemme, kun tarvitsemme tietoa? Aika moni meistä hakee suuren osan tietoa netistä. Silloin on hyvä oppia suodattamaan netin epävarma tieto ja oppia löytämään oikeat jutut netistä.
Samalla pitäisi oppia ensin syvälukemaan teksti ja sen jälkeen vasta kirjoittamaan saamansa tieto esim. tenttiin tai johonkin työsähköpostiin. Tämänhetkinen ongelmamme on "copy&paste" -ilmiö, jossa vain kopioimme valmiin tekstipätkän netistä tai jostain muualta. Se on tökeröä, ja sen huomaa todella helposti tekstin vastaanottaja.
-Benjami Alapuranen
5.2.14
Sähköisiä kokeita, osa 1
Kyselin opettajiltamme sähköisistä kokeista seuraavaa:
1) Missä aineessa ja kurssissa olet järjestänyt sähköisen kokeen?
2) Miten koe järjestettiin käytännössä?
3) Miksi päädyit sähköiseen kokeeseen?
4) Mitkä ovat kokeen plussat ja miinukset, tekisitkö jotain toisin?
5) Mikä oli opiskelijoiden palaute koejärjestelyistä ja kokeesta yleensä?
6) Aiotko jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä (miksi, miksi et?)
7) Jos et ole vielä pitänyt yhtään sähköistä koetta tai kokeen osaa, miten tällainen koe/testi/näyttö voitaisiin toteuttaa omassa aineessasi? Mitä hyötyä siitä voisi olla?
Näin vastasi opettajamme Mirjami Hyttinen (ÄI, UE)
"Sähköisiä kokeita olen järjestänyt äi2-kurssilla (28 oppilasta), jossa oppilaat kirjoittivat ja palauttivat novellianalyysin koneella. Alkuosa kokeesta, tekstitaidon koe, tapahtui käsin. Novellianalyyseja oli helpompi lukea kuin käsin kirjoitettuja. Sähköinen korjaaminen on vielä hiukan hitaampaa kuin kynätyöt. Tajusin, että pitää antaa ohjeet kirjoittaa 1,5:n rivivälillä, jotta merkintöjen teko on helpompaa. Luulen, että kaksiosainen, sekä käsin että koneella tehty koe palvelu tarkoitustaan hyvin. Kokeeseen oli selvästi luettu ja tekstitaidonvastauksetkin olivat mallikkaita.
UE3-kurssilla (18 oppilasta) oli sähköinen koe. Etiikan pohdiskeluja varten oli käytettävissä netti ja oppikirja. Päädyin sähköiseen kokeeseen, koska ajattelin netistä olevan hyötyä eettisissä pohdinnoissa. Elämässäkin joudumme etsimään netistä ja kirjoista vastauksia erilaisiin pulmiin, joten siinä mielessä koejärjestely palveli minusta asiaa. Olemme hakeneet mm. eri ammattien eettisiä ohjeita, joten olemme kyllä harjoitelleet kurssilla tiedonhakua.
Yllätyin siitä, miten vähän netti vaikutti pohdiskelujen syvyyteen. Tiedonhakutaitoja pitää opiskella selvästi enemmän, samaten oppikirjan tekstin syvälukemista. Ehkä kokeen tulos kertoi siitä, että osa väestä ei ollut kovasti availlut oppikirjaa.
Kokeen plussat:
- koejärjestely on samantyyppinen kuin jokin käytännön tilanne
- tekstit helpommin luettavia, korjaamisnopeus kasvaa
- ei tarvitse tulostaa mitään
- Showbiehen on erittäin helppo kerätä oppilaiden tehtävät ja koesuoritukset
- tiedonhakutaitoja pitää harjoitella lisää
Miinukset:
- luetaanko oppikirjaa entistä vähemmän? Pitäisikö olla myös muistamista/lukemista mittaavia tehtäviä tai vaihtelevia koejärjestelyjä?
- tiedonhakutaidoissa on puutteita
- ykkösillä oli kohtuullisen paljon lyöntivirheitä: kirjoittamista ja oikeinkirjoituksen korjaamista on tärkeä harjoitella. Abin konekirjoitustaidot näyttivät selvästi paremmilta.
Oppilaitten palautetta en ikävä kyllä kysynyt. Ymmärtääkseni he olivat tyytyväisiä siihen, että koe tehtiin sähköisesti.
Aion jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä. En aio siirtyä rasti ruutuun -vastauksiin vaan haluan harjoituttaa esseekirjoittamisen ja ajattelun taitoja. Koska oppilaat kirjoittavat yo-kokeen käsin, mielestäni on tärkeä harjoittaa myös käsin kirjoittamista.
Opin, että on tärkeä antaa muodolliset ohjeet, ts kirjoituttaa kyllin harvaan, jotta korjaaminen on helpompaa. Showbie on mainio ympäristö myös kokeeen pitämiseen ja korjaamiseen. Netti toimi moitteettomasti."
1) Missä aineessa ja kurssissa olet järjestänyt sähköisen kokeen?
2) Miten koe järjestettiin käytännössä?
3) Miksi päädyit sähköiseen kokeeseen?
4) Mitkä ovat kokeen plussat ja miinukset, tekisitkö jotain toisin?
5) Mikä oli opiskelijoiden palaute koejärjestelyistä ja kokeesta yleensä?
6) Aiotko jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä (miksi, miksi et?)
7) Jos et ole vielä pitänyt yhtään sähköistä koetta tai kokeen osaa, miten tällainen koe/testi/näyttö voitaisiin toteuttaa omassa aineessasi? Mitä hyötyä siitä voisi olla?
Näin vastasi opettajamme Mirjami Hyttinen (ÄI, UE)
"Sähköisiä kokeita olen järjestänyt äi2-kurssilla (28 oppilasta), jossa oppilaat kirjoittivat ja palauttivat novellianalyysin koneella. Alkuosa kokeesta, tekstitaidon koe, tapahtui käsin. Novellianalyyseja oli helpompi lukea kuin käsin kirjoitettuja. Sähköinen korjaaminen on vielä hiukan hitaampaa kuin kynätyöt. Tajusin, että pitää antaa ohjeet kirjoittaa 1,5:n rivivälillä, jotta merkintöjen teko on helpompaa. Luulen, että kaksiosainen, sekä käsin että koneella tehty koe palvelu tarkoitustaan hyvin. Kokeeseen oli selvästi luettu ja tekstitaidonvastauksetkin olivat mallikkaita.
UE3-kurssilla (18 oppilasta) oli sähköinen koe. Etiikan pohdiskeluja varten oli käytettävissä netti ja oppikirja. Päädyin sähköiseen kokeeseen, koska ajattelin netistä olevan hyötyä eettisissä pohdinnoissa. Elämässäkin joudumme etsimään netistä ja kirjoista vastauksia erilaisiin pulmiin, joten siinä mielessä koejärjestely palveli minusta asiaa. Olemme hakeneet mm. eri ammattien eettisiä ohjeita, joten olemme kyllä harjoitelleet kurssilla tiedonhakua.
Yllätyin siitä, miten vähän netti vaikutti pohdiskelujen syvyyteen. Tiedonhakutaitoja pitää opiskella selvästi enemmän, samaten oppikirjan tekstin syvälukemista. Ehkä kokeen tulos kertoi siitä, että osa väestä ei ollut kovasti availlut oppikirjaa.
Kokeen plussat:
- koejärjestely on samantyyppinen kuin jokin käytännön tilanne
- tekstit helpommin luettavia, korjaamisnopeus kasvaa
- ei tarvitse tulostaa mitään
- Showbiehen on erittäin helppo kerätä oppilaiden tehtävät ja koesuoritukset
- tiedonhakutaitoja pitää harjoitella lisää
Miinukset:
- luetaanko oppikirjaa entistä vähemmän? Pitäisikö olla myös muistamista/lukemista mittaavia tehtäviä tai vaihtelevia koejärjestelyjä?
- tiedonhakutaidoissa on puutteita
- ykkösillä oli kohtuullisen paljon lyöntivirheitä: kirjoittamista ja oikeinkirjoituksen korjaamista on tärkeä harjoitella. Abin konekirjoitustaidot näyttivät selvästi paremmilta.
Oppilaitten palautetta en ikävä kyllä kysynyt. Ymmärtääkseni he olivat tyytyväisiä siihen, että koe tehtiin sähköisesti.
Aion jatkaa sähköisten kokeiden järjestämistä. En aio siirtyä rasti ruutuun -vastauksiin vaan haluan harjoituttaa esseekirjoittamisen ja ajattelun taitoja. Koska oppilaat kirjoittavat yo-kokeen käsin, mielestäni on tärkeä harjoittaa myös käsin kirjoittamista.
Opin, että on tärkeä antaa muodolliset ohjeet, ts kirjoituttaa kyllin harvaan, jotta korjaaminen on helpompaa. Showbie on mainio ympäristö myös kokeeen pitämiseen ja korjaamiseen. Netti toimi moitteettomasti."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)